Piraattiverkoista malli tulevaisuuden webille
0
Kun ihminen alkaa kaivella vertaisverkoista itselleen luvattomia elokuvanautintoja, häntä ei kiinnosta, mistä elokuva lopulta latautuu. Palvelu yhdistää hakijan suoraan haluttuun sisältöön. Tällaista toiminnallisuutta kaivataan myös tulevaisuuden internetiin, mutta suoraan sen ytimeen, ei lukuisten välittäjäkerrosten läpi kuten p2p-latauksissa.
Suomessa yritetään ratkoa internetin solmukohtia Future Internet -hankkeessa. Yksi osa työstä on keksiä nykyistä tehokkaampia tapoja yhdistää käyttäjä tietoon.
"Tästä käytettävä termi ei ole vielä oikein vakiintunut, me puhumme informaatiokeskeisestä tietoverkosta", Helsingin yliopiston professori Jussi Kangasharju selvittää.
Hän toteaa, että nykyinen internet on suunniteltu yhdistämään koneita toisiinsa. Se ei palvele hyvin, kun etsitään sisältöjä, ja tarve tällaiselle kasvaa esimerkiksi elokuvalatausten yleistyessä.
"Miksi sisällöntuottajan tai käyttäjän pitäisi välittää linkkien toimivuudesta, kun esimerkiksi sisällöntuottajan käyttämä palvelin vaihtuu? Haluamme rakentaa informaatioverkon, joka yhdistää sisällön tuottajat ja käyttäjät. Sen pitää kyetä tarjoamaan molemmille sellaisia etuja, että siihen ollaan halukkaita laittamaan rahaa", Kangasharju sanoo.
Mittava urakka
Työsarkaa uuden muotoilemisessa riittää. Mietittäviä asioita ovat muun muassa arkkitehtuuri, nimeämiskäytännöt, suorituskyky sekä turvallisuuteen, luottamuksellisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät seikat.
Selkeä haaste on, kuinka päästään siirtymään nykykäytännöstä uuteen malliin sitten, kun se lopulta on valmis.
"Iso kakku tämä on, mutta pienempiä tuloksia voidaan saada käyttöön jo lähivuosina. Ison vision läpimenoon tarvitaan todennäköisesti 5-10 vuotta", Jussi Kangasharju arvioi.
Suomessa etsitään ratkaisuja internetin lukuisiin haasteisiin yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten Future Internet -yhteishankkeella. Helsingin yliopiston lisäksi mukana on joukko muita korkeakouluja sekä yrityksistä tässä vaiheessa Ericsson, Nokia, Nokia Siemens Networks sekä Teliasonera.
"Ei ihminen halua yhteyttä lehden palvelimeen vaan lukea uutisia", Jussi Kangasharju sanoo.
