Sääntely tulee valokuituun, isot operaattorit vastustavat
0
Valokuitu tavoittaa operaattoreiden mukaan pian jo 400 000 kotitaloutta. Ensin kuitua vedetään kaupungeissa isoihin kerrostaloihin tiiviisti asutuilla alueilla.
Laajakaistaan halutaan lisää kilpailua, ja uutta tarjontaa toivotaan operaattoreiden valokuituun perustuvista nopeista taloyhtiöiden liittymistä. Viestintäviraston päätösluonnos esittää, että sääntely tulisi valokuituun yllättävän nopeasti – jopa ensi vuoden aikana. Päätös vaatii vielä EU-komission hyväksynnän. Kuituyhteyksiä rakentavat isot operaattorit vastustavat asiaa jyrkästi. Niiden mukaan sääntely vie halut rakentaa verkkoja.
Valokuidun sääntely perustuu tilaajayhteyksien niin sanotun huomattavan markkinavoiman (hmv) statukseen. Jos sellainen määrätään, operaattorin on esimerkiksi päästettävä kilpailijansa laitetilaan ja verkkoon vuokralle, ja myös vuokran kohtuullisuutta valvotaan.
Hmv-sääntely on koskenut pitkään kupariverkon dsl-liittymien laajakaistaa. Siellä esimerkiksi Elisan on pitänyt omilla hmv-alueillaan päästää kilpailijansa vuokralle, ja samoin DNA:n ja Teliasoneran on pitänyt päästää kilpailijansa alueilleen.
Valokuidussa tällaista velvoitetta ei vielä ole, mutta asia on muuttumassa. Viestintäviraston kanta ilmenee tuoreesta päätösluonnoksesta.
Elisa ja Teliasonera ovat vetäneet valokuitua satojen tuhansien kotitalouksien ulottuville. Ne tarjoavat asukkaille 10 tai 100 megabitin yhteyksiä. Myös DNA ilmoitti eilen lisäävänsä valokuidun rakentamista kiinteän verkon alueillaan.
Viestintävirasto arvioi, että tällä hetkellä valokuidulla toteutettuja yhteyksiä loppukäyttäjälle asti on alle 10 000 kappaletta. Näistä puolet on alueellisen operaattorin kanssa kilpailevien teleyritysten rakentamia. Kuituyhteyksiä on tarjottu vähäisessä määrin myös vuokralle, viisi prosenttia liittymistä.
Viestintävirasto on julkaissut päätösluonnoksensa lokakuun lopussa, ja vastausaikaa teleoperaattoreilla oli tähän viikkoon asti. Päätös on näillä näkymin tulossa voimaan ensi vuoden alussa, ja sääntely tulisi voimaan jo vuoden 2009 aikana.
Viestintämarkkina-asiantuntija Jukka-Pekka Juutinen Viestintävirastosta sanoo, ettei uuden päätöksen mukaisen hmv-sääntelyn alkamisen ajankohta ole tarkalleen tiedossa. Hän muistuttaa, että operaattorin on vuokrattava kaistaa kilpailijalleen vain siinä tilanteessa, että vapaata kapasiteettia on saatavana. Vuokrahinta on myös säädeltävä siten, ettei verkon omistaja tee tappiota.
Viestintävirasto perustelee huomattavan markkinavoiman sääntelyn ulottamista kuituyhteyksiin sillä, että kaikilla perinteisillä teleyrityksillä on omalla toimialueellaan vähintään 90 prosentin markkinaosuus kiinteiden verkkojen tukkumarkkinoilla ja valokuidulla toteutetuissa tilaajayhteyksissä.
Komissio näkee kuparin ja kuidun samana markkinana
Viestintäviraston päätös vaatii vielä EU-komission hyväksynnän. Komissiolla on asiassa lopullinen päätäntävalta, ja sen vastustus voi vähintään viivästyttää asiaa. EU:lta on määrä tulla kannanotto Viestintäviraston kansalliseen päätösluonnokseen vielä ennen joulua. Komissio ottaa kantaa siihen, onko viraston analyysi markkinasta EU-direktiivien mukainen.
EU-komission sähköisen viestintäpolitiikan osaston kansallisesta valvonnasta vastaavan yksikön johtaja Vesa Terävä sanoo komission lähtevän siitä, että niin kupari- ja valokuituyhteydet ovat samaa markkinaa. "Katsomme, että kaikkia teknologioita on säänneltävä samojen periaatteiden mukaan", toteaa Terävä Tietokone-lehdelle.
Komissio on parhaillaan selvittämässä Espanjan vastaavaa päätöstä. Espanjassa paikallinen viranomainen halusi rajata yli 30 megabitin yhteydet sääntelyn ulkopuolelle. Komissio ei ole hyväksynyt ratkaisua, ja sillä on nyt pari kuukautta aikaa tutkia asiaa.
Elisa: Sääntely vähentää investointeja
Tuotantojohtaja Ismo Heino Elisasta pitää Viestintäviraston markkina-analyysiä virheellisenä. "Valokuituliittymät pitäisi arvioida erikseen kuparipohjaisista laajakaistaliittymistä. Emme näe miksi markkinaa pitäisi alkaa tässä vaiheessa sääntelemään. Markkinahäiriöitä ei ole ilmaantunut", sanoo Heino.
Ismo Heinon mukaan ei ole merkkejä siitä, ettei valokuidulla toteutettuun laajakaistaan olisi tulossa kilpailua. "Markkina kehittyy nopeammin ilman sääntelyä", sanoo Heino.
Elisa arvioi, että vasta kaksi prosenttia Suomen laajakaistayhteyksistä on toteutettu valokuitutekniikalla. "Sääntely varmasti vähentää panostuksia valokuituyhteyksien rakentamiseen", varoittaa Heino.
Myös Teliasonera on vastustanut voimakkaasti sitä, että kuituyhteydet katsotaan samaksi markkinaksi puhelinverkkojen laajakaistan kanssa. Yhtiön johto on perustellut, että valokuidun rakentaminen maksaa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Jos tilaajayhteyttä joutuu heti vuokraamaan kilpailijalle, investointia ei saada katettua takaisin riittävän nopeasti.
Tietokone-lehti ei perjantaina tavoittanut Soneran johtoa kommentoimaan asiaa.
Sen sijaan monet pienet operaattorit ovat lausunnoissaan pitäneet sääntelyä myönteisenä, koska ne uskovat pääsevänsä näin kilpailemaan nopeimmissa laajakaistayhteyksissä isompien rinnalla.
Elisa ja Teliasonera vastustavat sääntelyä rakentamilleen valokuituyhteyksille. Ne ilmoittavat, että sääntely vähentää haluja investoida verkkoihin.
Elisa ja Teliasonera vastustavat sääntelyä rakentamilleen valokuituyhteyksille. Ne ilmoittavat, että sääntely vähentää haluja investoida verkkoihin.
