Soneran lankaverkon alasajo viivästyy
1
Teliasonera Finland joutuu siirtämään eteenpäin useimpien suljettavaksi kaavailtujen adsl- ja lankapuhelinliittymien aikataulua. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on ollut teleyhtiöön yhteydessä ja esittänyt huolensa verkon alasajon aikataulusta sen suhteen, pystyykö Sonera täyttämään lain vaatimat velvoitteensa.
Ensi vuonna Teliasonera aikoo yhä sulkea 3500 lankapuhelinliittymää ja tarjoaa tilalle gsm-liittymiä. Vuonna 2009 ei siis suljeta vielä yhtään adsl-liittymää, vaan kyse on hyvien pitkien yhteyksien takana olevista lankapuhelimista. Operaattorin mukaan näitäkään ei suljeta ennen kuin langattoman liittymän toimivuus on varmistettu.
Jäljelle jäävien 35 000 lankaverkon asiakkaan osalta Teliasonera on päättänyt siirtää aikataulua. Noin 15 000 adsl-liittymän sulkeminen siirtyy noin vuodella eteenpäin ensi keväästä ja 20 000 puhelinliittymän sulkeminen lähes parilla vuodella vuoden 2010 loppuun.
Suljettavien liittymien määrä on siis vähentynyt lähes 15 000 liittymän verran aiemmin arvioidusta 53 000 liittymästä, joista 16 000 oli adsl-liittymiä.
"Asiakkaat ovat jo vaihtamassa vapaaehtoisesti langattomaan tekniikkaan", sanoo Teliasoneran Suomen laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Pekka Weckström Tietokone-lehdelle.
Teliasoneralla on lain mukaan oikeus korvata langallisia liittymiä langattomilla, kunhan palveluntaso ei heikkene. Käytännössä lankapuhelin siis vaihtuu gsm-liittymään ja adsl-yhteys megabitin @450-liittymään. Nopeampia 2–8 Mbit/s adsl-yhteyksiä ei siis haja-asutusalueilla saa sulkea, koska yhtä nopeaa langatonta tekniikkaa ei vielä ole tarjolla. Tulevaisuudessa tämäkin voi muuttua, kun langatttomien yhteyksien nimellisnopeudet paranevat.
Teliasonera perustelee liittymien sulkemista sillä, että haja-asutuksen liittymät ovat olleet kannattamattomia.
Valtion laajakaistahanke pisti miettimään
Juha-Pekka Weckström sanoo, että aikataulun siirtämiseen on kolme syytä, joista eilen viestintäministeri Lindénin julkistama ja hallituksen vahvistama laajakaistahanke on tärkein.
"Otamme lisäaikaa, koska haluamme paremmin arvioida millä verkkotekniikoilla valtion laajakaistahankkeeseen osallistutaan. Nyt ei kannata tehdä mittavia päätöksiä ennen kuin tiedetään, mitä alueita valtion hanke koskee."
Vanhoista puhelinpylväistä tai kupariverkosta ei ole apua nopean 100 megabitin laajakaistan kanssa, mutta sen sijaan alueilla saattaa olla runkoverkkoa, jota voidaan hyödyntää. "Vielä päätöksiä on vaikea tehdä, kun emme tiedä millä alueilla olemme mukana laajakaistahankkeessa."
Kuntien ja maakuntien liittojen on määrä kartoittaa, millä alueilla valtion tukemalle laajakaistalle on tarvetta.
Toinen syy on Weckströmin mukaan se, että lähivuosina voidaan päästä entistä parempiin nopeuksiin langattomilla tekniikoilla. Digita on nostamassa @450-verkon enimmäisnopeutta kahteen megabittiin, ja myös 3g-peittojen peittoalueita voidaan laajentaa 900 megahertsin tekniikalla haja-asutusalueilla.
"On erittäin suuri mahdollisuus, että vanhoja liittymiä voidaan korvata suoraan nopeilla langattomilla ratkaisuilla", Weckström arvioi.
Kolmas syy on Weckströmin mukaan se, että asiakkaat ovat paikoin arvioineet tarvitsevansa siirtymiseen lisäaikaa.
Viestintäministeri Lindén sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina saaneensa päivittäin yhteydenttoja huolestuneilta Teliasoneran asiakkailta, jotka pelkäävät laajakaista- ja puhelinpalveluidensa heikentyvän. Lindén vaatii Soneralta selvityksen perjantaihin 28.11. mennessä.
