Suomalaiset eivät innostuneet .eu-domaineista
0
Eurooppalaisen .eu-domainin pystyy rekisteröimään melko helposti kuka tahansa, ja osoitteiden määrä on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana 15 prosenttia. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole rynnänneet hakamaan omaa EU-identiteettiään. Osoitteita on kertynyt alle 14 000, mikä on selvästi vähemmän kuin kärkimaissa väestömäärään suhteutettunakin.
Eurooppalaisten .eu-domaineja ylläpitävän Eurid.n raportin mukaan suomalaisilla 2,6 eurodomainia 1000 asukasta kohden, kun kansallisia .fi-domaineja on raportin mukaan 34,5 myös 1000 asukasta kohden. Viestintäviraston domain-tietojen mukaan Suomessa on noin 188 000 fi-tunnusta, mikä vastaa suunnilleen EU:n arviota.
Määrällisesti eniten eu-domaineja on tietysti isoilla EU-mailla. Saksa johtaa lähes 900 000 eu-tunnuksellaan. Toiseksi eniten niitä on kuitenkin Hollannilla, lähes 390 000. Siellä osoitteita onkin peräti 23,5 kappaletta 1000 asukasta kohden.
Tavoite eu-domainilla on ollut se, että 27 maan maan lähes 500 miljoonaa asukasta voisivat luottaa yhteen verkkotunnukseen. Siitä ei ole kuitenkaan tullut läheskään yhtä suosittu kuin kansallisista verkkotunnuksista.
Sen sijaan monet aasialaiset ja amerikkalaiset yritykset näyttävät korostavan läsnäoloaan Euroopassa .eu-tunnuksella.
Eurird:n tilastoissa eivät välttämättä näy tarkasti yritysten maakohtaiset .eu-osoitteet, koska ne ovat saattaneet rekisteröidä verkkotunnuksen toisen maan konttorin kautta.
Tarkkoja tietoja eu-tunnusten määrän kehityksestä kuluneen vuoden aikana voi lukea Eurid:n raportista (pdf).
Eniten suomalaisilla kansalaisilla ja yrityksillä on todennäköisesti kansainvälisiä .com-, .net- ja .org-osoitteita, mutta näiden määräistä ei ole luotettavia arvioita, koska osoitteet on voitu rekisteröidä missäpäin maailmaa tahansa.
