Suomen laajakaistakehitystä yritetään vauhdittaa
5
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ensimmäinen hallitus asetti kovat tavoitteet nopean laajakaistan yleistymiselle Suomessa yli kolme vuotta sitten. Näistä on jääty selvästi, mutta uusi työryhmä etsii keinoja tilanteen kohentamiseen. Suomi saa taas uuden laajakaistastrategian.
Vuoden 2004 lopussa tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2005 loppuun mennessä suurin osa laajakaistayhteyksistä olisi nopeudeltaan vähintään 2 Mbit/s. Vuoden 2007 loppuun mennessä yleisimmän yhteysnopeuden piti olla vähintään 8 Mbit/s.
Viestintäviraston vuoden 2007 markkinakatsaus ja kuluttajatutkimus kertovat, että vuoden lopussa yleisin liittymänopeus oli vain yksi megabitti, ja kahden megabitin tai nopeampia liittymiä oli alle kolmannes kaikista liittymistä.
Tavoitteeksi asetettiin kolme vuotta sitten myös, että 90 prosenttia liittymistä olisi laajakaistaa. Tämä tavoite on saavutettu, kun laajakaistaa on yli 90 prosenttia internetyhteyksistä.
"Tässä on vanha muna-kanajuttu. Palvelupuolen pitää kehittyä, jotta nopeammat yhteydet kiinnostavat. Palveluita tulee, kun on enemmän nopeita liittymiä", arvioi Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton, Ficom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento.
Svento muistuttaa, että monille riittää yhä perustason yhteys laskujen maksamiseen, sähköpostikäyttöön ja web-surffailuun. Viestintäviraston kuluttajatutkimukseen vastanneista alle 10 prosenttia ilmoitti kaipaavansa palveluita, jotka vaativat nopeimpia liittymiä.
Viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) myöntää kuitenkin, että asetetuista nopeustavoitteista ollaan jäljessä. Hän kertoo, että lokakuun alussa asetettiin uusi laajakaistatyöryhmä. "Laajakaistan edistämistä pidetään entistä tärkeämpänä. Tälle on viestintäministerin vahva tuki", toteaa Kohtala.
Laajakaistaseminaarissa aivoriihi
Toukokuun alussa järjestetään laajakaistaseminaari, jossa operaattorit, Kuntaliitto, Digita sekä LVM ja Viestintävirasto ovat mukana. Tavoite on edistää "supernopeiden", yli 10 ja jopa 100 Mbit/s laajakaistaliittymien tarjontaa, parantaa laajakaistan saatavuutta haja-asutusalueilla sekä pohtia keinoja erityisesti nopeampien liittymien yleistymiseen.
Seminaarin avaa viestintäministeri Suvi Lindén (kok), ja se toimii lähtölaukauksena uuden laajakaistastrategian luomiselle.
Yhtenä ongelmana nopeiden liittymien hitaalle yleistymiselle nähdään suuria nopeuksia hyödyntävien palveluiden puute. Esimerkiksi laajakaista-tv- ja netti-tv-palveluita tarjotaan vasta varovaisesti.
Palvelut eivät kuitenkaan kuulu laajakaistatyöryhmän vastuulle, vaan niitä selvittää aikanaan uusi arjen tietoyhteiskunnan työryhmä.
Helmikuun lopussa Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli voimakkaasti hallituksen tietoyhteiskuntahankkeita epäonnistuneiksi ja rahankäyttöä tuhlailevaksi. Myös väärinkäytöksiä epäiltiin. Laajakaistastrategian epäonnistuminen sai osansa kritiikistä.
EU-tason vertailussa Suomi saa kuitenkin kehuja. Komission selvityksen mukaan Suomi on laajakaistan yleisyydessä toinen heti Tanskan jälkeen 34,6 prosentin väestöpeitollaan. EU tosin tilastoi laajakaistan jo hitaasta 256 kilobitin nimellisnopeudesta alkaen, jonka tarjoamisen monet operaattorit ovat jo lopettaneet Suomessa.
EU tilastoi laajakaistat 256 kilobitin, kahden megabitin ja 10 megabitin nopeusluokkien mukaan.
