Suomen sensuuri halpa ja huono sohlo
"Nettisensuuri estää sallittua, sallii kiellettyä ja on yleensä helppo kiertää esimerkiksi välityspalvelimilla. Lisäksi järjestelmät ovat kalliita pystyttää ja ylläpitää", kuvailee meilläkin paljon keskustelua herättänyttä ilmiötä Cambridgen yliopiston tutkija Steven Murdoch. Hän kävi Suomessa puhumassa Internet-yhdistyksen ja Tietotekniikan liiton seminaarissa.
Murdochin mukaan sensuuriprosessi ei yleensä ole läpinäkyvä, kansalaiset eivät useinkaan tiedä, miltä heitä varjellaan. "Kaikki eivät kerro käyttäjille edes näiden yrittäneen estetylle sivulle, vaan tarjoavat väärennettyä ilmoitusta palvelimen tavoittamattomuudesta. Kiina jopa väittää, ettei se käytä sensuuria."
Teknisiin, esimerkiksi sulkulistoihin perustuviin, estoihin voidaan yhdistää muita keinoja. "Voidaan lailla kieltää esimerkiksi uskonnon arvosteleminen tai Kiinan tavoin pelotella ihmisiä kiinni jäämisen riskillä, jos nämä eksyvät väärille sivuille", Murdoch kertoo.
Halvalla saa huonoa
Suomen ja Saudi-Arabian nettisensuureja vertaili Teknillisen korkeakoulun tutkija Timo Kiravuo, joka oli aikaisemman työnantajansa Nixun leivissä rakentamassa niin nettiä kuin sen sensuuriakin öljypohattojen maalle.
"Suomessa kukaan ei halunnut maksaa sensuuria, ei valtio eivätkä operaattorit, joten tehtiin nahkapäätös. Päädyttiin käyttämään dns-estoa, joka on halpa toteuttaa ja hyvin helppo kiertää. Ei tarvitse kuin käyttää joko suoraan ip-osoitetta tai vaihdetaan toiseen dns-palvelimeen", Kiravuo toteaa.
Saudi-Arabiassa ei ole rahasta pulaa, joten systeemi on järeämpi. Suora nettiliikenne on kokonaan estetty, kaikki liikenne ohjataan välityspalvelimen kautta. "Siellä käytetään jenkkifirmoilta ostettavia, paikallisesti täydennettyjä sulkulistoja. Järjestelmä on tarkka, mutta kallis", Kiraniemi sanoo.
Hänen mukaansa myös saudisensuuri on kierrettävissä, mutta ei ihan helposti. "Aktiivit pääsevät kyllä ympäri, tavikset eivät osaa etsiä tietoa keinoista. Jonkinmoinen tavoite oli, että kotirouvien ei pitäisi vahingossa törmätä netissä pornoon, ja tämä täyttyy."
Näyttää piti
Timo Kiravuo arvelee, että sekä Saudi-Arabiassa että Suomessa sensuurin taustalla on halu tai tarve näyttää, että jotakin on tehty: "Lapsipornosta oli tullut pohjoismainen muotijuttu. Ilmeisesti muiden maiden ministerit alkoivat katsella meidän ministereitä kieroon ja kysellä, että miksei teillä ole tällaista kun meilläkin on."
Yhteistä maille on myös se, että sulkulista on salainen, mutta sivulle pyrkijälle kerrotaan estosta. Suomessahan nettiaktiivi Matti Nikki selvitti sulkulistan ja julkaisi sen joutuen itse sensuroiduksi.
Kiravuo korostaa, että sensuuri on Suomessa kuuma peruna. "Sulkulistan väitetään blokkaavan esimerkiksi homopornoa, joka ei ole kiellettyä. Kannattaa olla huolissaan sensuurin laajentumisesta uusille alueille. Kun sensuuri käynnistyi, tekijänoikeuslauma lähti heti liikkeelle. Sittemmin on puhuttu myös uhkapelien, lääkekaupan sekä alkoholi- ja tupakkamainonnan estämisestä."
"Se, että poliisi sensuroi itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, on epäilyttävää", Kiravuo toteaa poliisin Nikki-sulkuihin viitaten.
Steven Murdoch toteaa, että sensuurin voi yleensä kiertää helposti.
Steven Murdoch toteaa, että sensuurin voi yleensä kiertää helposti.








