Suomi yrittää torjua nettirikollisuutta
2
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja sisäministeri Anne Holmlund esittelivät toista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
Internet on tuonut Suomeen uutta kansainvälistä rikollisuutta, ja perinteinen rikollisuus hyödyntää myös tietoverkkoja. Näitä vastaan yritetään suojautua uudella sisäisen turvallisuuden ohjelmalla. Poliisin osaamista yritetään vahvistaa, ja poliisin pakkokeinojen laajentamista selvitetään.
Sisäisen turvallisuuden ohjelma on laaja paketti, jonka valmisteluun on osallistunut lähes 200 virkamiestä. Se käsittelee niin alkoholinkäyttöä, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, syrjäytymistä, rasistisia rikoksia kuin tietoverkkorikosten ja terrorismin uhkaa.
Järjestyksessään toisen ohjelman perustamisesta päätettiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) II-hallituksen aloittaessa vuosi sitten. Osa tavoitteista on yhä samoja, eikä ongelmia nytkään uskota ratkaistavan parissa vuodessa.
"Yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt. Toiminnot ovat entistä riippuvaisempia energian keskeytymättömästä saatavuudesta ja tietoverkoista", sanoi sisäministeri Anne Holmlund (kok). "Maantieteellinen asemamme ei enää suojaa meitä samalla tavalla järjestäytyneen rikollisuuden uhkilta."
Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta "Euroopan turvallisin maa vuonna 2015". Tietoverkkojen kautta tapahtuva rikollisuus on yksi osa laajaa ohjelmaa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen huolehti, että tietoverkkorikollisuus muodostaa erityisen uhkan, koska Suomi on hyvin teknistynyt kansakunta. Lähtöasetelmat ovat olemassa rikollisuuden laajentamiselle. "Valvonta on puutteellista, mutta samanaikaisesti rikosten tekijöillä on kuitenkin oikea motivaatio", hän totesi. Motivaatio on tietenkin raha, jota useimmat huijaukset ja hyökkäykset jo tavoittelevat.
Peruskouluihin on tulossa uusi turvallisuuskortti, jolla yritetään kohentaa lasten ja nuorten turvallisuustietoutta. Sen on määrä toteutua vuonna 2010.
Nörttipoliisien virat vielä epävarmoja
"Tietoverkkorikollisuus on globaalia. Kansainvälinen rikollisuus tulee myös Suomeen, jopa kotikoneille", varoitti Viljanen. Uusia uhkia ovat identiteettivarkaudet, hyväuskoisten kansalaisten käyttäminen "muuleina" ja kohdennetut hyökkäykset.
Tiedotustilaisuudessa ei haluttu vielä vastata kysymyksiin siitä, onko poliisille luvassa lisää rahaa.
"Tässä on kyse ennen kaikkea olemassa olevan osaamisen kehittämisestä. Osa ehdotuksista vaatisi ilman muuta lisäresursseja. Näitä hallitus tulee harkitsemaan kehyspäätöksensä yhteydessä", muotoili Viljanen. "Lähtökohta on, että ehdotukset pääsääntöisesti tehdään kehyksen sisällä."
Tietoverkkorikollisuuden ohjelmaa selvittänyt työryhmä sai Tietokone-lehden tietojen mukaan evästeeksi nimenomaan, että uusia menoja aiheuttavia ehdotuksia tulee välttää.
Poliisin valmiuksia tietoverkkorikollisuutta vastaan yritetään parantaa kolmella tavalla. Netti- ja tietotekniikkaosaamista yritetään lisätä, ja esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulussa on jo tietoverkkorikoksiin erikoistunut opettaja. Toinen on kansainvälinen yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa, ja Suomi on solminut kansallisia sopimuksia eri maiden kanssa.
Tiedotustilaisuudessa ei vielä vahvistettu, kuinka monia "nörttipoliisien" virkoja oltaisiin perustamassa. Poliisihallinnossa on alkamassa iso hallintouudistus, joten kyse voi olla myös tehtävien järjestämisestä uudelleen uusien virkojen sijaan.
Poliisi toivoo tehokkaampaa tiedonsaantia
Oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö ovat myös asettaneet pakkokeinokomitean, joka selvittää poliisin toimivaltuuksia ja tiedonsaantia. Poliisi toivoo, että esitutkintaviranomaiset pääsisivät paremmin hyödyntämään muiden viranomaisten hankkimia tietoja.
Tällä hetkellä esimerkiksi Viestintävirasto ei saa luovuttaa selvityksissään keräämiään tietoja poliisille kuin hyvin rajallisesti. Tästä ei myöskään olla kokonaan luopumassa, koska tietoturvaloukkausten selvittäminen vaatii myös asianomaisille mahdollisuutta luottamuksellisuuteen.
Hallituksen on määrä tehdä esitys sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi jo huomenna iltakoulussa, sen jälkeen periaatepäätös viedään valtioneuvoston yleisistuntoon mahdollisesti jo toukokuun alussa. Hankkeesta on lisätietoa ministeriön sivuilla.
