Tarkastajat: Suomen sähköisessä äänestämisessä korjattavaa
Äänestyskoppiin mentäneen Suomessa ainakin vuoteen 2015 asti. Jo paperilappujen korvaamisessa tietokonepäätteilä on havaittu mahdollisia aukkoja.
Suomessa kokeillaan syksyllä kunnallisvaaleissa sähköistä äänestämistä. Kokeilun turvallisuutta arvioiva raportti on valmistunut. Oikeusministeriön tulkinnan mukaan sähköisen äänestyksen kokeilu arvioitiin pääasiassa turvalliseksi, ja esitetyt puutteet korjataan. Kansalaisjärjestö Effi sekä kansanedustaja ja vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki J. Kasvi taas ovat huolissaan oikeusturvasta.
Turun yliopiston matematiikan laitoksella tehdyssä auditoinnissa yhdeksän hengen työryhmä tarkisti parissa kuukaudessa ohjelmiston kriittiset kohdat. Se löysi kaksi muutosta vaativaa kohtaa, jotka oikeusministeriön mukaan huomioidaan. Lisäksi auditointiryhmä esitti huomautuksia ja suosituksia.
Jyrki Kasvin mukaan virhe tai aukko muualla järjestelmässä voi aiheuttaa ongelmia sähköiselle äänestykselle.
Raportissa kuvataan tilanteita, joissa vilpilliset virkailijat voivat teoriassa päästä muokkaamaan vaalien tuloksia, ja riski tämä voi Kasvin mukaan tapahtua huomaamattomammin kuin perinteisessä lippuäänestyksessä.
Oikeusministeriö luottaa järjestelmään
"Sähköisessä äänestyksessä käytettävä tietojärjestelmä on tarkastettava perusteellisesti. Valitettavasti tarkastukselle ei ollut mahdollista varata riittävästi aikaa ja resursseja", kiteyttää Kasvi tiedotteessaan.
Oikeusministeriön mukaan luotettavuudessa ja tietosuojassa ei ole tingitty. "Auditointiryhmän suosittamat toimenpiteet eivät liittyneet ohjelmistokoodeihin, vaan vaalien aikaisiin toimenpiteisiin. Ryhmän arviointi on riittävä, ja se perustuu auditojien laatimaan suunnitelmaan", toteaa neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen oikeusministeriöstä Tietokone-lehdelle.
Kansalaisjärjestö Effin mielestä Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä Euroopan Neuvoston asettamia suosituksia. Effiä hiertää erityisesti se, että oikeusministeriön mukaan järjestelmän tarkka toteutustapa kuuluu liikesalaisuuksien piiriin.
Euroopan Neuvoston suositus sanoo, että äänestäjien on ymmärrettävä, miten sähköinen järjestelmä toimii ja luotettava toimintaan. Effi katsoo, että nyt julkisesti tarjolla olevien asiakirjojen perusteella edes tietotekniikka-asiantuntija ei pysty riittävästi tutustumaan järjestelmään.
Effissä epäillään, että valittu järjestelmä voi osoittautua uhkaksi poliittisesti epävakaissa oloissa. Tällaista riskiä ei äänestysjärjestelmässä saisi olla, se muistuttaa. Järjestö käsittelee järjestelmää raportissaan (pdf).
Kokeilun piirissä 25 000 äänioikeutettua
Syksyn kokeilussa ovat mukana Kauniainen, Karkkila ja Vihti. Äänioikeutettuja kokeilun piirissä on noin 25 000. He saavat itse valita, antavatko äänensä paperilapulla vai sähköisesti. Päätökset jatkosta tehdään vasta kokeilun jälkeen. Se tiedetään, että ainakaan vielä ensi vuoden eurovaaleissa Suomi ei siirry sähköiseen äänestämiseen.
Kokeilun jälkeen arvioidaan, voidaanko nykyistä järjestelmää laajentaa, kaipaako se muutoksia vai onko syytä luopua sähköisestä äänestämisestä kokonaan.
Sähköinen äänestäminen tarkoittaa tässä vaiheessa sitä, että ääni annetaan äänestyspaikalla paperisen lipun sijaan tietokonepäätteen kautta. Suomessa ei vielä kaavailla internetäänestämistä esimerkiksi kotoa tai kirjastosta.








