Tarkastajat suomivat tietoyhteiskuntaohjelmaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto on käynyt kovalla kädellä kiinni Suomen tietoyhteiskuntaohjelman niskavilloihin. Tarkastajien mielestä ohjelman vaikutukset ovat olleet varsin vaatimattomia etenkin käytettyihin rahoihin verrattuna. Erityisenä ylpeilyn aiheena ollut laajakaistastrategiakin saa osansa moitteista. Avustusten jakamisessa on lisäksi sotkuja, jotka saattavat johtaa päiden putoamiseen.
Erityisesti tarkastajien hampaisiin päätyi Jupa-hanke, jolla yritettiin edistää julkisen hallinnon sähköisiä palveluja. Sen saavutukset jäivät kauas tavoitteista. Tarkastajien mielestä syitä löytyy niin epärealistisista aikatauluista kuin sitoutumisen puutteestakin.
Sähköisten hankkeiden toteuttaminen on ollut pirstaleista, eikä yhteistä säveltä ole löytynyt. Osansa tarkastusviraston moitteista saavat julkiselle puolelle it-palveluja ja varustusta myyvät tahotkin. Niitä syytetään kapseloitumisesta ja yhteistyöhaluttomuudesta.
Laajakaistaan kaadettiin rahaa
Kaikissa tietoyhteiskunnan edistymistä esittelevissä lehdistötilaisuuksissa pääministeri Matti Vanhanen (kesk) esikuntineen muisti nostaa esiin sen, että asetetut tavoitteet laajakaistan leviämisen suhteen saavutettiin komeasti etuajassa. Tarkastusvirasto löytää yhtä ja toista huomautettavaa laajakaistastrategian toteutuksesta.
Laajakaistatavoitteeseen ei päästykään aivan niin markkinavetoisesti kuin oli tarkoitus. Laajakaistaverkon rakentaminen sai tarkastajien mukaan julkista tukea vuosina 2003–2006 vähintään 25 miljoonaa euroa.
Tarkastajat toteavat, että vastuunjako laajakaistastrategian ja tietoyhteiskuntaohjelman välillä oli epäselvä. Tämä aiheutti ylimääräistä työtä ja rahanmenoa. Selvän koordinoinnin puuttuessa laajakaistaverkkoa rakennettiin maan eri osissa kirjavasti.
Avustuksiakin haaskattiin
Vauhtisokeus on vaivannut myös tietoyhteiskuntarahan jaossa.
Opetushallituksen tietoyhteiskunta-avustusten myöntämismenettelyissä ja valvonnassa on ollut vakavia puutteita tarkastajien mukaan. Avustusten käytön perusteita ei ole selvitetty riittävästi, avustuspäätöksiä ei ole perusteltu lainmukaisesti, ja avustukset on maksettu valtion taloudenhoidon kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Avustusten myöntäminen ja valvonta on hoidettu vähäisin henkilöstöresurssein, mikä on muodostanut merkittävän toiminnallisen riskin.
Osittain ilmenneet puutteet ovat sen laatuisia, että ne edellyttävät kyseisten viranomaisten virkavastuun selvittämistä, muotoillaan asia tarkastuskertomuksessa.








