Tietotekniikkarikokset lisääntyvät Suomessa
0
Paikalliset kihlakunnan poliisit tutkivat myös tietotekniikkarikokset silloin, kun kyse ei ole järjestäytyneestä rikollisuudesta. Keskusrikospoliisi avustaa poikkeuksellisissa erityistapauksissa.
Tietotekniikkaa ja tietoliikenneyhteyksiä koskevat rikokset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeiset 10 vuotta, ja yhä nopeammin aivan viime vuosina. Ylivoimaisesti eniten on ilmoitettu tietomurtoja ja viestintäsalaisuuksien loukkauksia, mutta muutkin rikosilmoitukset ovat yleistyneet.
Viime vuonna tietoliikenne- ja tekniikkarikoksia ilmoitettiin poliisille 451, vuonna 2001 niitä oli 242 ja 10 vuotta sitten vuonna 1997 noin 221. Selvitettyjen rikosten määrät samoina vuosina olivat 214, 109 ja 92. Viime vuonna selvitettyjen rikosten osuus oli noin 47 prosenttia. Osuus on hieman parantunut 10 vuoden takaisesta noin 42 prosentista.
Rikoslain 38 luvun nimikkeitä ovat esimerkiksi viestintäsalaisuuden loukkaus, tietomurto, tietoliikenteen häirintä ja salassapirorikkomus. Esimerkiksi tietomurroista tehtiin viime vuonna 139 rikosilmoitusta, kun niitä vuonna 2001 tuli 37, ja vuonna 1997 vain 31. Kolmanneksi eniten on ilmoitettu tietoliikenteen häirintää, viime vuonna 37 ja kymmenan vuotta sitten 27.
Luvuissa ei ole tasaista kasvua, sillä erityisesti vuosina 1998 ja 1999 on kirjattu useiden satojen rikosilmoitusten piikkejä. Näitä voivat selittää kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen internetistä tai tulkintaerot siitä, mikä on sallittua.
Tietokone-lehti keräsi rikosilmoitukset ja selvitetyt tapaukset keskusrikospoliisin tietotekniikkarikosten yksiköstä sekä oikeudessa tuomitut tapaukset Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Lonkeroita lintukotoonkin
Suomessa vaativatkin tietotekniikkarikokset tutkitaan nykyisin paikallispoliiseissa, jos kyse ei ole järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ylitarkastaja Sari Kajantie keskusrikospoliisista kertoo, että Suomessa esiintyy sekä harrastelijamaista että ammattimaista rikollisuutta tällä alueella.
"Suurten maksuvälinerikosten osalta Suomi on marginaalinen alue, mutta globaalien juttujen häntiä tulee myös tänne. Ammattirikollisuus on hyvinkin kansainvälistä, ja siellä liikkuu varsin suuria rahoja", toteaa Kajantie. Monet julkisuudessa eniten näkyvyyttä saaneet ovat olleet nuorten harrastelijamaista "yksityisyritteliäisyyttä".
Poliisi epäilee yhä, että suurin osa esimerkiksi tietomurroista tai tietoliikenteen häirinnästä jää ilmoittamatta poliisille. "Yritykselle murrosta ilmoittaminen on aina riskienhallintakysymys. Asianomistajarikoksessa uhrilla on oikeus olla ilmoittamatta rikoksesta", sanoo Kajantie.
Näkyvät iskut amatöörien työtä
Viime vuoden näkyviä tapauksia olivat pankkihuijausten ohella palvelunestohyökkäykset esimerkiksi Yleisradiota ja Viestintävirastoa vastaan. Kajantien mukaan järjestäytynyt rikollisuus on näissä harvinaista. "Ammattimaiset rikolliset eivät halua haitata omaa tuottoisaa infrastruktuuriaan", Sari Kajantie arvioi.
Suomessa on muutamia tapauksia, joissa yrityksiltä on kiristetty rahaa palvelunestohyökkäyksillä. "Palvelunestohyökkäyksen ja kiristyksen yhdistelmässä riski-hyöty-suhde on varsin surkea, kun taas muussa verkon rikollisuudessa kiinnijäännin riski on pieni, ja tuottopotentiaali on valtava."
Moni juttu kaatuu myös heti alkuunsa. Esimerkiksi vuoden 2006 reilusta 400:sta tietotekniikka- ja -liikennerikoksesta vain 97:stä luettiin oikeudessa tuomio. Viime vuoden oikeuslaitosten tuomioiden tilastot eivät ole vielä valmistuneet.
Tieto- ja viestintärikosten tuomiot (=syyksi luetut tapaukset) vähentyivät hieman v. 2005–2006, vaikka rikosilmoitukset ovat lisääntyneet.
Tieto- ja viestintärikosten tuomiot (=syyksi luetut tapaukset) vähentyivät hieman v. 2005–2006, vaikka rikosilmoitukset ovat lisääntyneet.
