Urkintalaki yrittää jälleen
0
Uutista päivitetty klo 15:00, lisätty ministeri Cronbergin eriävä mielipide.
Hallitus yrittää uudestaan saada aikaan muutosta viestinnän tietosuojalakiin. Urkintalain nimen saaneessa lakiesityksessä työnantajat saavat tietyin ehdoin pääsyn esimerkiksi työntekijöiden sähköpostien ja muun verkkoviestinnän tunnistamistietoihin.
Tietoja voisi hallituksen esityksen mukaan käyttää, kun on syytä epäillä ja tutkitaan yrityssalaisuuksien vuotamista tai haitan aiheuttamista yritykselle. Laki koskee niin sanottuja yhteisötilaajia eli esimerkiksi yrityksiä, joilla on oma sähköpostipalvelimensa. Esimerkiksi selainsähköpostipalveluiden kautta välitettävää viestintää yrityksen selvitysvaltuudet eivät koske.
Ministeri Suvi Lindén (kok) korostaa, että kyseessä on viimesijainen keino estää ja tutkia sähköisen viestinnän ongelmia. Yritysten pitäisi suojata viestintäverkkonsa ja -palvelunsa ja yrityssalaisuutensa normaaleilla tietoturvaratkaisuilla ja käyttäjille annettavilla ohjeilla. Tutkinnan kohteeksi joutuvaa työntekijää tulee informoida tutkinnasta ja siitä on lisäksi kerrottava tietosuoja-asiamiehelle.
Lindén ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet selvittivät lakiehdotuksen taustoja toimittajille tänään juuri ennen valtioneuvoston kokousta. Tilaisuudessa ministeri muun muassa kertoi Suojelupoliisin arvioineen, että laille on Suomessa käyttöä ehkä noin sadalla yrityksellä.
Lindén muistutti, että yritykset voivat jo tällä hetkellä pitää tarkkaa kirjaa siitä, miten yrityksen toimintaan liittyvää tietoa liikutellaan yrityksen tietojärjestelmissä. Muun muassa muistitikulle kopioidusta tiedosta saadaan tietää kopion tekijä ja ajankohta. Sähköpostitse lähetettyä tietoa yritys ei nykylainsäädännön mukaan voi selvittää. Lindénin mukaan nyt ehdotettu lainmuutos toisi käytännössä sähköisen viestinnän seuraamisen samalle tasolle kuin paperiviestinnän seuraamisen leima- ja osoitetietojen perusteella.
Lain pitkä historia
Nyt eduskuntaan lähtevä lakiehdotus ei ole ensimmäistä kertaa matkalla. Vuonna 2006 lakia yritettiin uudistaa, mutta tuolloin muiden muassa oikeuskansleri katsoi sen rikkovan kansalaisten perusoikeuksia. Uudistusta on valmisteltu jo vuodesta 2004 alkaen. Viimeisimmässä valmistelukierroksessa mukana oli edustusta eri ministeriöistä sekä työmarkkinajärjestöistä.
Lakiehdotus matkaa eduskunnan lähetekeskustelusta ensin perustuslakivaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida lakiehdotuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin. Jonkinlaista vääntöä ehdotuksen tiimoilta on odotettavissa juuri perustuslakivaliokunnassa, sillä oikeusoppineiden näkemykset lain vaikutuksista menevät ristiin.
Ristiriitoja lain tiimoilta saatiinkin heti tuoreeltaan, kun työministeri Tarja Cronberg (vihr) jatti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Cronbergin mukaan yrityksille pitäisi riittää pelkkä rikosilmoituksen teko, mikäli ne epäilevät tietovuotoa.
Ministeri Lindén spekuloi kysyttäessä myös sillä vaihtoehdolla, että lain matka tyssää perustuslakivaliokuntaan. Lindénin mukaan tällaisessa tapauksessa täytyy pohtia sitä, ovatko perustuslain määrittämät oikeudet ajan tasalla. Lindén ei halunnut tarkemmin täsmentää sitä, millä tavalla perustuslakia olisi mahdollisesti tarvetta muuttaa.
Liikenne- ja viestintävaliokunta ottaa ehdotuksen pähkäiltäväkseen syksyn aikana. Laiksi asti ehdotus ehtinee aikaisintaan ensi keväänä.
