Valtio rikkoo lakia ja tuhlaa miljoonia nettipalveluissa
7
VTV:n raportti on noin 180 sivua karua luettavaa siitä, miten viranomaisten keskinäinen kilpailu ja johdon puute aiheuttaa kymmenien miljoonien rahanmenon ja lakien rikkomista.
Suomessa on luotu useita päällekkäisiä kansalaisten ja viranomaisten sähköisen tunnistautumisen palveluita, joiden kustannukset nousevat tänä vuonna noin 50 miljoonaan euroon. Kaiken lisäksi valtion eri laitokset ja ministeriöt ovat rikkoneet hankintalakia, ja toiminnan johtaminen on hukassa. Näin arvostelee Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), joka julkaisi uuden raporttinsa tänään.
VTV sai tehtäväkseen selvittää valtion tunnistautumisen hankkeiden nykytilan ja toiminnan lainmukaisuuden. Vakavia ongelmia paljastui erityisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO), Väestörekisterikeskuksen (VRK), valtiovarainministeriön (VM) ja Verohallituksen hankkeissa.
"Väestörekisterikeskuksen osalta todettiin erittäin suureksi ongelmaksi se, että se hoitaa sekä julkisoikeudellisia tehtäviä että liiketaloudellisia tehtäviä. Organisointimalli on muodostunut ongelmalliseksi, ja todettiin tarkastuksessa epäasianmukaiseksi!", sanoi ylitarkastaja Tomi Voutilainen.
Pankkitunnukset eivät kelpaa kaikille viranomaisille
Kilpailuvirasto on arvostellut tilannetta jo vuodesta 2001, mutta sitä ei ole saatu ratkaistua, vaan sisäministeriö ja Väestörekisterikeskus ovat perustaneet uusia työryhmiä selvittämään ongelmia.
VRK:n toiminta on painottunut liiketoimintaan, ja sen takia yhteistyö toisten viranomaisten kanssa ei ole VTV:n mukaan onnistunut. Tästä taas on seurannut päällekkäisten järjestelmien kehittämistä.
Kortteja on luotu yli 180 000, joista 166 000 on yhä käytössä. Aktiivisia käyttäjiä arvioidaan olevan vain muutamia satoja. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen kortilla tehdään vain noin prosentti vahvaa tunnistautumista edellyttävistä asiointitapahtumista.
Loput 99 prosenttia tunnistautumisen tapahtumista on tehty pankkien verkkopankkitunnuksilla. Pankkitunnusten kanssa merkittävin ongelma taas on ollut se, etteivät kaikki pankit ole Tupas-järjestelmässä mukana, ja ylipäätään palveluiden sitominen pankin asiakkuteen.
VTV:n mukaan ongelma on se, että julkishallinnon tunnistautumisen järjestelmät on Suomessa kehitetty tekniikka edellä, eikä kansalaisten tarpeita tai sähköisen asioinnin palveluita kartoitettu etukäteen.
Suurin epäonnistuminen on tarkastajien mielestä ollut Väestörekisterikeskuksen henkilökortti ja kansalaisvarmenne, joka on maksanut ylivoimaisesti eniten eri hankkeista.
Myöskään ajatus sitoa tunnistautuminen alun perin pc:hen ja erilliseen lisälaitteeseen eli kortinlukijaan ei ole toiminut. Silti järjestelmän kustannukset ovat yhä noin 15 000 euroa päivässä.
Liikenne- ja viestintäministeriö yrittää nyt kehittää mobiilivarmennetta eteenpäin, jotta kansalaisvarmenteella asiointi voisi onnistua kännykällä. "Siellä ovat edelleen mukana samat toimijat, joten ei ole havaittavissa mitään uusia avauksia", sanoi Tomi Voutilainen.
Pankkien tarjoamaa tunnistaumista eli Tupas-järjestelmää ei ole haluttu tukea kaikissa palveluissa, koska viranomaiset ovat halunneet pitää kiinni omasta toimivallastaan.
50 miljoonaa menee rikki tänä vuonna
Sähköiseen tunnistautumiseen on julkishallinnossa käytetty rahaa tähän mennessä jo reilut 40 miljoonaa euroa.
Siitä Väestörekisterikeskuksen henkilökorttiin perustuvan kansalaisvarmenteen osuus on reilut 30 miljoonaa, sisäministeriön oman hankkeen 3,5 miljoonaa, TEO:n noin 1,1 miljoonaa ja Verohallituksen samoin noin 1,1 miljoonaa. Tunnistus.fi-portaliin on mennyt noin 2 miljoonaa, ja loppuihin hankkeisiin tipoittain satoja tuhansia euroja.
Tiedotustilaisuudessa todettiin, että TEO on kehittämässä kilpailevaa järjestelmää VRK:n kortin kanssa, koska toimijat eivät päässeet sopuun yhdestä järjestelmästä.
Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tulevan kortin kustannuksiksi arvioidaan käyttöönoton jälkeen jo 10 miljoonaa euroa, ja useita miljoonia vuosittain, mikä kaatuu kuntien sairaanhoitopiirien maksettavaksi aikanaan.
"Se on tähän mennessä maksanut vasta miljoona euroa, mutta ne kustannukset alkavat nyt laukkaamaan, kun palvelua päästään kehittämään", ihmetteli Voutilainen. TEO toimitti VTV:lle ristiriitaisia tietoja siitä, missä vaiheessa hanke ylipäätään etenee. "Siellä ei oikein tiedetä mitä tehdään. Asiaa on hoitanut yksi virkamies."
VTV:n mukaan useissa hankinnoissa on rikottu hankintalakia ja hallintolakia, kun miljoonainvestointeja on tehty ilman kilpailutusta. Valtiovarainministeriö taas on toiminut palveluiden jälleenmyyjänä toisille viranomaisille, mikä on sekin laitonta.
Verohallitus maksanut toimittamattomasta työstä
Yhtenä onnistuneena hankkeena mainitaan Kelan, työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) ja verohallinnon Tunnistus.fi-portaali, jolla on ollut vuosina 2003–2007 yli kaksi miljoonaa tunnistustapahtumaa. Kustannus on pysynyt 40 sentissä tapahtumaa kohti.
Sekään järjestelmä ei kelvannut kaikille, vaan valtiovarainministeriö on aloittanut kilpailevan Vetuma-hankkeen, joka tilattiin Fujitsu Services -yhtiöltä. Hankinta tehtiin kiireellä ja perusteet olivat epäselvät, arvostelee VTV. Koko palvelun omistussuhde on viraston mukaan epäselvä. Tunnistamistapahtumia on kertynyt 100 kertaa vähemmän kuin Tunnistus.fi:ssä, ja yksittäisen tapahtuman hinnaksi on tullut 1,1 euroa.
Yksi korttihanke lisää on virkamiesten asiointikortti, jota on kehitetty vuodesta 2000 lähtien. Sen piti olla viime vuoden loppuun mennessä kaikkien 120 000 valtion virkamiehen käytössä, mutta nyt on päästy vasta 25 000 korttiin. Näistä yli 18 000 on sisäministeriössä. joka on hanketta puuhannut.
Verohallitus lähti kehittämään omaa organisaatiotunnistuksen Katso-palveluaan, koska se ei saanut toiveitaan läpi kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä valtiovarainministeriössä.
"Tarkastuksessa ilmeni, että tässä on rikottu lähes kaikkia hankintalain säädöksiä. Verohallitus on kilpailuttanut tämän vain omaan käyttöönsä, mutta jälkikäteen Verohallitus on yrittänyt myydä sitä muille viranomaisille. Eli palvelutoimittajan myyntityö on siirtynyt Verohallitukselle, mikä on erittäin erikoinen järjestely", sanoo Voutilainen.
Ongelmat eivät Verohallituksessa lopu tähän. Käyttäjien tarpeita ei huomioitu, ja useita puutteita on jouduttu paikkaamaan.
Oikeudellisiakin ongelmiakin on. Verohallitus on laajentanut tehtäviään Väestörekisterikeskuksen sekä Patentti- ja rekisterihallituksen tontille lainvastaisesti. Kustannusarviota ei oltu tehty asianmukaisesti. Tarkastuksessa paljastui kustannusten olleen kaksinkertaiset ilmoitettuun nähden. Yhdelle konsultille on maksettu yli 70 000 euroa työstä, jota ei ole koskaan toimitettu.
Päällekkäisten ja viranomaisten riitojen takia kilpailevien hankkeiden lista on raportissa lähes loputtoman pitkä.
Laittomuusepäilyt oikeuskanslerin tutkittavaksi
Valtiontalouden tarkastusvirasto onkin pyytänyt Oikeuskanslerinvirastoa selvittämään erityisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Verohallituksen toimien laillisuuden. Se epäilee, että hankinnoissa on voitu syyllistyä jopa tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Tomi Voutilainen sanoi, että kokonaisuutena ongelmana on konsernitason ajattelun puuttuminen, eikä koko valtionhallinnon kattavaa it-ohjausta ole.
Jokainen ministeriö, laitos ja viranomainen puuhaa omia hankkeitaan. Valtiovarainministeriö on voinut antaa vain suosituksia, eikä niitä ole noudatettu.
VTV:n tarkastuksesta on tietoa viraston nettisivuilla.
