"Verkkolaskutukseen tarvitaan keppiä"
4
Sonera perustelee verkkolaskuja muun muassa paperilaskujen kuormituksella ympäristölle.
Teliasonera Finland aikoo Kuluttajaviraston arvostelusta huolimatta pitää kiinni siitä, että laajakaistaliittymän paperilaskuista veloitetaan erikseen, ja verkkolaskun saa maksutta. Pankkitoiminnan asiantuntija ihmettelee vastarintaa ja sanoo, että keppi on tehokkain tapa ohjata kuluttajia tässä asiassa.
"Meillä ei ole mitään syytä muuttaa linjaustamme tässä. Jos katsotaan mihin maailma on menossa, miten yleistä sähköinen laskutus on ja millaisen vastaanoton se on saanut, se on selvästi yksi valtatrendi", perustelee Teliasoneran laajakaistayksikön johtaja Juha-Pekka Weckström.
"Nyt puhutaan siis internetiä käyttävistä asiakkaistamme. Tämä on mitä omin kohderyhmä verkkolaskuille", puuhkaisee Weckström.
"Verkkolasku on yksinkertaisesti paljon helpompi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jos joku haluaa pyörittää edelleen tällaista paperishow'ta, saa tehdä niin maksua vastaan. Sähköinen lasku on se maksuton tapa."
Teliasonera Finland tiedotti viime kuussa veloittavansa paperilaskusta euron kappaleelta huhtikuusta alkaen.
Bo Harald pettynyt
Muun muassa pankeille tietojärjestelmiä toimittavan Tietoenatorin johdon neuvonantajien yksikköä vetävä Bo Harald ihmettelee muutosvastaisuutta. Hän on myös Euroopan komission sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
Bo Harald sanoo olevansa pettynyt myös siihen, miten Tietokone-lehti ja monet muut tiedotusvälineet ovat asiaa käsitelleet. "Teidän pitäisi kertoa, että keppi on tässä asiassa kuluttajan etu. Verkkolaskutukseen tarvitaan keppiä, kun pehmeät keinot eivät toimi, vaikka kuinka haluaisimme."
Hän sanoo, että on 33 vuoden kokemuksella huomannut, että joskus keppiä tarvitaan kuluttajien ohjaamiseen. Aikoinaan sekeistä päästiin eroon, kun niihin tuli 50 pennin maksu. Kauppojen kassien tuhlaaminen ja roskaaminen ympäristöön on vähentynyt, kun kasseista tuli maksullisia. Kansalaiset siirtyivät verkkopankkeihin, kun konttoreihin tuli palvelumaksut.
Bo Haraldin mielestä kuluttajien muutosvastarinta aiheuttaa sen, ettei pieni alennus tai kannuste riitä. "Jos kauppiaat olisivat antaneet 10 pennin alennuksen tai maksaneet 50 penniä enemmän per käyttämätön sekki, ei se olisi tehonnut. Ilman ohjaavia toimia ei olisi tapahtunut mitään. Olemme nähneet monta esimerkkiä", sanoo Harald.
Hänen mukaansa tähän perustuu myös Norjan menestystarina. Hän viittaa siihen, että jo 40 prosenttia kuluttajista on siirtynyt siellä sähköiseen laskuun.
"Kuluttajaviranomaisetkin varmaan tietävät että kuluttaja maksaa kaikki kulut, turhatkin" sanoo Harald Kuluttajaviraston kannanottoihin liittyen.
Hän laskee, että sähköiset laskut voivat tämän hetken arvion mukaan tuoda 3,2 miljardin euron vuotuiset säästöt, josta 400 miljoonaa olisi kuluttajien laskutuksen osuus. "Jossain vaiheessa säästö näkyy myös kuluttajahinnoissa", uskoo Bo Harald.
Hänen mielestä vielä tärkeämpi aspekti on tällainen digitalisointiaalto siinä mielessä, että se on askelma seuraaviin automatisointihankkeisiin. "Oppimisaspektin arvoa ei voi yliarvostaa", sanoo Harald.
Bo Haraldin mukaan kuluttaja tottelee paremmin keppiä kuin pientä porkkanaa.
