Visa-sotku romuttaa luottamusta
Reijo Aarnio
Itellan odotetaan selvittävän tarkasti, mikä meni pieleen ja miksi, kun se jakeli Netpostillaan Luottokunnan sähköisiä Visa-laskuja aivan väärille ihmisille. Kansalaisten luottamus sähköisiin palveluihin alkaa olla koetuksella. "Yksittäistapaushan tämä on, mutta kyllä näitä tapauksia on viime aikoina ollut liikaa", tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio toteaa.
Aarnio odottaa Itellalta ja Luottokunnalta yhteistä selontekoa tapahtuneesta. Luottokunta puolestaan haluaa selvityksen Itellalta.
"Suhtaudumme tähän erittäin vakavasti. Nämä ovat asioita, joissa tietoturva ja luotettavuus on taattava sataprosenttisesti", Luottokunnan varatoimitusjohtaja Petri Carpén painottaa.
"Edellytämme, että Itella käy prosessinsa läpi hyvin tarkasti ja varmistaa, ettei tällaista pääse enää tapahtumaan", hän vaatii.
Itella ottaa yhteyttä kaikkiin niihin, joiden tiedot päätyivät vääriin käsiin. "Mahdolliset hyvitykset arvioidaan sitten, kun on ensin katsottu korvausvelvollisuudet meidän ja Itellan välillä", Carpén toteaa.
Hänen mukaansa on onni onnettomuudessa, että vain pieni osa 2600:sta väärän laskun saaneesta ehti sen avata. Laskun ehti avata tiettävästi alle parisataa henkilöä ennen kuin Itella lauantaiaamuna sulki Netpostin poistaakseen väärille ihmisille menneet laskut.
Vahingot korvattava
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo, että vahinkoja kärsineillä on oikeus korvauksiin: "Henkilötietolaissa on ankara vahingonkorvausvastuu rekisterinpitäjälle eli tässä tapauksessa Luottokunnalle, jos suoranaisten vahinkojen syntyminen pystytään osoittamaan. Pelkkä omien tietojen joutuminen muiden nähtäväksi ja sen aiheuttama harmi eivät vielä oikeuta korvauksiin."
Aarnio muistuttaa myös, että sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on mukana ilmaisu- ja hyväksikäyttökielto tällaisten tapausten varalta, kun joku saa erehdyksessä toiselle tarkoitetun viestin nähtäväkseen. "Neuvoisin niitä, jotka ovat toisen laskuja nähneet, olemaan hiiskumatta niistä eteenpäin."
Hukattuja mahdollisuuksia
Aarnio on huolissaan suomalaisesta tietoyhteiskuntakehityksestä ja luottamuksesta sähköisiin palveluihin: "Suomalaisten luottamus sähköisiin palveluihin ei lähtökohtaisestikaan ole hyvä. Yksittäistapaushan tämä on, mutta näitä yksittäistapauksia on tässä viime aikoina ollut muitakin. Eivät nämä kovin vakuuttavaa kuvaa anna suomalaisesta tietoyhteiskunnasta."
"Ihmisiä patistetaan mukaan sähköiseen laskutukseen, Sonerakin peräti rankaisee paperilaskusta. Taas on menty takapuoli edellä puuhun", Aarnio huokaisee.
Hänen mielestään Suomella olisi ollut kultainen tilaisuus toimia sähköisen laskutuksen suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä, mutta tuo mahdollisuus on jo hukattu, kun rivejä ei ole saatu järjestykseen. Nyt yhteisiä toimintatapoja on laatimassa EU-työryhmä, joten se juna meni jo.








