Avoin lähdekoodi viruksiin – paljon surua, vähän iloa
3
Kuva: Symantec.
Rikolliset seuraavat aikaansa myös lisensseissä. Avoimen lähdekoodin tuholaiset ovat vallanneet reilun siivun haittaohjelmien alamaailman markkinoista. Kyseessä ei ole hyväntekeväisyys. Open source -tuholaisilla tienataan rahaa ja aiheutetaan paljon ongelmia. Onneksi avoimesta lähdekoodista on rikollisille myös haittaa.
Suuntauksesta kertovat Silicon.com-palvelun haastattelemat asiantuntijat. Symantecin tutkija Candid Wüest kertoo, että troijalaishaittaohjelmien markkinoista jo kymmenen prosenttia perustuu avoimeen lähdekoodiin.
Lähdekoodi avoimeksi – rahat lisäpalveluista
Perusperiaate on sama kuin muissakin avoimissa ohjelmissa. Kun lähdekoodi on avointa, useammat voivat kehittää ohjelmaa, ja sen ominaisuudet sekä laatu paranevat.
Myös tulomalli on samanlainen kuin vaikkapa Linuxissa. Perusohjelma on ilmainen, mutta siihen myydään laajennuksia, lisätyökaluja ja tukea.
Paljon riesaa avoimuudesta
Silicon.comin mukaan huomattava esimerkki avoimen lähdekoodin haittaohjelmasta on Limbo-troijalainen, jonka koodi julkaistiin vuonna 2007. Vähäksi aikaa siitä tuli maailman suosituin troijalaisohjelma. Nykyäänkin aloittelevat rikolliset käyttävät ilmaista Limboa, sillä sen avulla voi rakentaa hyökkäyksiä helposti ja edullisesti.
Aiemmin Limboa myytiin rikollisille reiluun 200 euron hintaan. Nykyisin suositumpi troijalainen on esimerkiksi Zeus, jota myydään alamaailman markkinoilla noin 700–2000 euron hintaan.
Avoimen lähdekoodin periaatteesta on haittaohjelmissa paljon harmia, sillä se helpottaa hyökkäysten rakentamista. Onneksi myös rikolliset törmäävät haittapuoliin. Tietoturvayhtiöille on helpompaa rakentaa suojauksia avoimen koodin tuholaisia vastaan, kun turvatutkijat pääsevät tutkimaan lähdekoodia.
