EU:n ja Microsoftin taistelu IE:stä jatkuu
0
Internet Explorer -selaimen ujuttaminen vallitsevan työpöytäkäyttöjärjestelmän Windowsin mukaan vääristää kilpailua, epäilevät EU:n kilpailuviranomaiset. Kädenvääntöä on käyty siitä lähtien, kun IE syrjäytti entisen markkinajohtajan Netscapen. Seuraavan kerran Microsoft vastaa syytöksiin kesäkuun alussa.
Suljetut kokoukset EU:n kilpailuviranomaisten kanssa käydään 3. ja 4. kesäkuuta Brysselissä. Ohjelmistoyhtiötä syytettiin monopolimaisesta kilpailun vääristämisestä. Microsoftin mukaan web-selain taas on keskeinen osa nykyaikaista käyttöjärjestelmää. Se on vedonnut myös siihen, että selain tulee muidenkin alustojen mukana. EU:n kilpailuviranomaiset taas pitävät IE:n jakelutapaa johtavassa asemassa olevan käyttöjärjestelmän mukana jo sellaisenaan kilpailua vääristävänä tekijänä.
IE:n markkinaosuus on laskenut maailmanlaajuisesti useiden vuosien ajan erityisesti Firefoxille. Net Applications arvioi IE:n osuudeksi enää noin 66 prosenttia huhtikuussa 2009, kun se vuotta aiemmin oli 10 prosenttiyksikköä enemmän.
Erot ovat suuria käyttäjäryhmien välillä. Esimerkiksi Tietokone.fi:ssä Firefox ohitti IE.n käytetyimpänä selaimena jo keväällä 2006.
EU on osin keventänyt valvontaa
Lisäksi Microsoft on luvannut, että uuteen Windows 7 -alustaan tuodaan kuitenkin mahdollisuus ottaa IE-selain pois käytöstä toiseen selaimeen vaihtamiseksi. Aiemmin EU on vaatinut tarjoamaan Windowsista version ilman Windows Media Player -mediasoitinta.
EU on uhannut Microsoftia sakoilla tai pakottamalla sen toimittamaan Windowsit Euroopassa ilman selaintaan. Viime vuonna EU:n kilpailuviranomaiset mätkäisivät Microsoftille markkina-aseman väärinkäytösten perusteella jo 1,68 miljardin euron sakot.
Euroopan neuvoston nimeämä virkailija on pitänyt Microsoftia erityistarkkailussa vuodesta 2005 alkaen, mutta keväästä 2009 alkaen valvontaa on kevennetty. Microsoft teki parannuksia sen suhteen, miten kilpailijat ja kumppanit saavat tietoa ohjelmistojen toimintavasta ja Windowsin käyttämistä protokollista. Näiden rajoituksista EU tuomitsi aiemmin 500 miljoonan euron sakot.
