Hallitus kirjasi raamit tunnistautumiselle
Sähköisten palvelujen edistämiseksi on pidetty puheita, kirjoitettu julkilausumia ja istuttu komiteoissa. Yksi suurista kynnyskysymyksistä on ollut luotettavan tunnistautumisen järjestäminen. Käytännössä se hoituu joko lähes kaikkien käyttämillä pankkitunnuksilla tai ei juuri kenenkään käyttämällä kansalaisvarmenteella. Uusi lakiesitys avaa ovea myös kännykkätunnistautumiselle.
Lailla säädettäisiin luotettavan sähköisen tunnistamisen keskeisistä edellytyksistä. Säännöksissä muun muassa varmistetaan yleisölle sähköisiä tunnistamispalveluita tarjoavien tahojen viranomaisvalvonta sekä palvelun tarjoajien velvollisuudet toimia huolellisesti myöntäessään tunnistusvälineitä.
Lakiehdotuksen perusteluissa mainitaan kelvollisiksi ja edellytykset täyttäviksi tunnistamisvälineiksi muun muassa pankkitunnisteet ja Väestörekisterikeskuksen tarjoama, henkilökorttiin sisältyvä kansalaisvarmenne. Myös vuosikausia esillä ollut kännykkäoperaattorien kaavailema mobiilivarmenne on sovitettavissa raameihin.
"Laki luo viimein pelisäännöt sille, millaisilla välineillä tunnistautuminen on luotettavaa ja minkälaisten ratkaisujen varaan palvelun tarjoajien kannattaa jatkossa palvelunsa rakentaa", toteaa viestintäministeri Suvi Lindén (kok), joka on suhtautunut kännykkätunnistautumiseen myönteisesti.
Suurin ero nykytilanteeseen olisi se, että operaattorit voisivat jakaa kännyköiden sim-kortille asennettavia mobiilivarmenteita ilman, että asiakkaan on käytävä ensin poliisilaitoksen kautta.
Operaattorin olisi kuitenkin tunnistettava asiakas luotettavasti esimerkiksi ajokortin, henkilökortin tai passin perusteella.
Uuden lain nimeksi tulisi laki sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista.








