HS: Nokia uhkasi jättää Suomen, jos urkintalakia ei synny

Lehden mukaan Lex Nokialla painostettiin poliitikoita ja virkamiehiä
HS: Nokia uhkasi jättää Suomen, jos urkintalakia ei synny Helsingin Sanomat kirjoittaa Lex Nokian taustoista sunnuntainumeron jutussaan.

Suomen kärkipoliitikot sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat olleet kännykkäyhtiö Nokian talutusnuorassa kritisoidun tietosuojalain uudistuksessa, kirjoittaa sunnuntain Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Nokian uhkailut lähteä Suomesta pistivät poliitikoihin vauhtia. Lex Nokiaksi ja urkintalaiksi haukuttua lakiuudistusta on lobattu ennen näkemättömän voimakkaasti.

Nokia on julkisuudessakin vaatinut laajempia oikeuksia työntekijöiden sähköpostin valvontaan. Yhtiö on perustellut tätä yrityssalaisuuksien vuotojen selvittämisellä. Nokia on selvittänyt ainakin kahdessa Huawein ja Microcellin tapauksessa epäiltyjä tietovuotoja sähköpostin teletunnisteista.

Helsingin Sanomat kirjoittaa haastatelleensa kymmeniä Lex Nokian valmisteluun osallistuneita virkamiehiä, poliitiikkoja ja työmarkkinajärjestöjen vaikuttajia, jotka ovat kertoneet uhkauksista lähteä maasta.

Lehti perustelee nimettömiä lähteitä sillä, että kukaan haastatelluista ei uskaltanut Nokian vaikutusvallan takia kertoa asiasta omalla nimellään.

"Nokia painosti hyvin voimakkaasti, jotta lakiesitys hyväksyttäisiin yksimielisesti jo valmisteluvaiheessa. Elinkeinoelämän keskusliiton kautta tullut viesti oli hyvin selvä: jos lakia ei hyväksytä, Nokia lähtee Suomesta", sanoi yksi virkamieslähde lehdelle.

HS:n mukaan Nokia vakuutti liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet siitä, että yhtiö on menettänyt suuria rahasummia tietovuotojen takia. Lakiuudistusta ovat puolustaneet myös työntekijäjärjestöt. Ne ovat perustelleet kantaansa sillä, että työntekijöiden teleurkinnasta on jo epäilyjä, ja uusi laki toisi selvemmät pelisäännöt.

Tietosuojalain uudistus toisi yhteisötilaajille, eli esimerkiksi yrityksille, oppilaitoksille ja julkishallinnon organisaatioille tutkia työntekijöidensä teletunnistetietoja luvatonta käyttöä tai yrityssalaisuuksien vuotoa epäiltäessä. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi viestin lähettäjä, vastaanottaja, ajankohta ja liitteiden nimet, mutta ei viestin sisältö.

Toista kymmentä oikeusoppinutta on arvostellut lakiluonnosta poikkeuksellisen voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksia loukkaavana. Lakia on arvosteltu myös siitä, että se saattaa vaarantaa tiedotusvälineiden nimettömien lähteiden käytön, jos tietoja ei uskalleta enää vuotaa toimittajille.

Helsingin Sanomien sunnuntainumeron juttu on luettavissa myös webissä.

Lähetä Tulosta Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös Takaisin ylös
Takaisin ylös
RSS

Uutiset

TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös