Laajakaistatukea saa maksukyvyn mukaan
1
Valokuitua kaivetaan haja-asutusalueilla. Ensimmäiset 10 kehityshanketta on jo nimetty. Tavoitteena on, että kuidut voidaan usein vetää jätevesiputkien uusimisen yhteydessä.
Suomessa on perinteisesti jätetty televerkkojen kehitys markkinavoimien hoidettavaksi. Toista vuotta sitten linjaa muutettiin, kun hallitus huomasi haja-asutusalueiden jäävän jälkeen kaupunkien kehityksestä. Valtio päätti 200 miljoonan euron potista, jolla verkkoinfraa kehitetään siellä, missä kilpailua ei ole. Valtion osuus tuosta on kolmannes, ja hallitus on nyt päättänyt sen kohdistamisesta kuntien maksukyvyn mukaan.
Hallitus on linjannut, että vuoteen 2015 mennessä on tavoitteena saada 100 megabitin laajakaista lähes kaikkien suomalaisten ulottuville. 95 prosenttia väestöstä uskotaan tavoitettavan markkinaehtoisesti, joten tukiohjelma kohdistuu viimeiseen 4–5 prosenttiin.
Valtion osuus on noin 66 miljoonaa eli kolmannes. Samansuuruiset ovat kuntien ja teleyritysten osuudet. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan EU-tukea voidaan saada peräti 25 miljoonaa euroa, ja tällä rahalla vähennettäisiin juuri kuntien osuutta.
Lakiesityksessään hallitus lisäksi esittää, että kuntien osuutta voidaan sovitella alhaisemmaksi, jos kunnan taloustilanne niin vaatii. Lakiesityksessä kuntien rahoitusosuudet olisivat 33, 22 tai 8 prosenttia.
"Kolmiportaisella rahoitusosuudella halutaan varmistaa, että kaikilla kunnilla olisi mahdollisuus osallistua tietoverkkohankkeisiin", sanoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok) tiedotteessa.
Lindén kertoi Tietokone-lehdelle keskiviikkona, ettei 4g-taajuuksien (lte/wimax) huutokauppatuloja ole korvamerkitty käytettäväksi valtion laajakaistatukeen. Jos 66 miljoonaa ei kuitenkaan riittäisi valtion osuudeksi, loppu voitaisiin ottaa operaattoreilta niin sanottuina tasausmaksuina, tai kuten operaattorit ovat ilmaisseet, "laajakaistaverona".
Haja-asutuksen nettiyhteyksiä pidetään tärkeinä niin kodeille kuin etäterveydenhuollon, kuntien sähköisten palveluiden ja maatilojen yhteyksien takia. Lakiesitys ei kuitenkaan ota kantaa tekniikkaan, mutta 100 megabitin yhteyksien tarkoittaa kuidun rakentamista entistä enemmän.
Laajakaistatukea myönnetään vain erikseen määrätyille alueille, jotka eivät kuntien ja maakuntien selvitysten mukaan ole saamassa nopeiden yhteyksien tarjontaa markkinaehtoisesti. Tuki maksetaan investointitukena yrityksille, eli valtio ei lähetä kaivinkoneita viemään valokuitua.
Tuki on lisäksi rajattu siten, että se koskee yhteyksien rakentamista vain kahden kilometrin päähän asuinkiinteistöistä. Näin "viimeisen mailin" tilaajayhteyksien rakentaminen jää markkinaehtoisesti hoidettavaksi. LVM:n selvityksen mukaan tuen laajentaminen kuidun viemiseksi koteihin asti olisi nostanut potin 200 miljoonasta yli peräti 800 miljoonaan euroon.
100 megabitin laajakaistan saa Teliasoneran arvion mukaan nyt noin miljoonaan kotiin, joista suurin osa on isoissa kaupungeissa. Yhteensä valokuidulla tavoitetaan noin 670 000 kotitaloutta. Lisäksi 100 Mbit/s voidaan viedä kotiin kaapeli-tv-verkon kautta.
100 megabitin laajakaistan saa Teliasoneran arvion mukaan nyt noin miljoonaan kotiin, joista suurin osa on isoissa kaupungeissa. Yhteensä valokuidulla tavoitetaan noin 670 000 kotitaloutta. Lisäksi 100 Mbit/s voidaan viedä kotiin kaapeli-tv-verkon kautta.
