Nokiaa vaaditaan pois kännykkäsäteilyn tutkimuksesta
1
Kännykän lämpeneminen päätä vasten saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta erimielisyyttä on siitä, voiko tämä aiheuttaa terveydelle haittaa. Aivosyövän ja kännyköiden radioaaltojen yhteyttä ei ole todistettu.
Kännyköiden mahdollisia terveysvaikutuksia selvittävä väestötutkimus jakaa mielipiteet, koska sen ohjausryhmässä ovat mukana rahoittajat Nokia sekä teleoperaattorit Elisa ja Teliasonera. Teleyhtiöt ovat päässeet vaikuttamaan tutkimuksen rajauksiin ja koehenkilöiden valintaan, mikä kännykkäsäteilyyn erikoistuneiden kuopiolaisten tutkijoiden mukaan vaarantaa tutkimuksen riippumattomuuden.
Nokian, Elisan ja Soneran osuutta tutkimuksessa vastustavasta nettiadressista kertoi Etelä-Suomen Sanomat tiistaina.
Adressissa vaaditaan yritysten johtajien poistamista ohjausryhmästä. Sen ovat allekirjoittaneet myös fysiologian professori Osmo Hänninen Kuopiosta ja työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnunen Tampereelta.
Kiista on kuitenkin paljon yhtä nettiadressia syvemmällä. Erityisesti STUK:ssa jotkut tutkijoista ovat hermostuneet siihen, että Nokia haluaa estää osan tutkimuksista.
Nyt puheena on monivuotinen epidemiologinen tutkimus, jossa verrataan 100 000 ihmisen terveystietoja suhteessa kännykän käyttöön. Sen ohjausryhmässä ovat Nokian ja operaattoreiden lisäksi Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston, Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja Valtion Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekesin) edustajat.
Osmo Hänninen arvostelee Etelä-Suomen Sanomissa sitä, että ohjausryhmässä on vain yksi lääkäri.
Suomalaiset kännyköiden radioaaltojen mahdollisten terveysvaikutusten tutkimukset ovat osa kansainvälisiä Cosmos- ja Wirecom-tutkimusohjelmia.
Rahoittajat voivat vaikuttaa tutkimuksen rajauksiin
Tekes ja STUK vakuuttavat tutkimuksen riippumattomuutta. Ne sanovat, että STUK:n tutkijat saavat julkisen rahoituksen mukanaolon ansiosta julkistaa tulokset, vaikka ne eivät miellyttäisikään teleyrityksiä.
Ohjausryhmässä telepomot pääsevät kuitenkin vaikuttaman tutkimuksen rajauksiin. Yritykset ohjaavat tutkimuksia myös sillä, ettei epätoivottuja tutkimuksia tueta rahoituksella.
Nokian johtaja Sakari Lang selitti lehdelle, että Nokia on mukana vain seuratakseen tuloksia.
Nokian ja operaattoreiden osuus tutkimuksen rahoituksesta on Tekesin mukaan 10–15 prosenttia, osa-alueesta riippuen. Tekesin sääntöjen mukaan rahoittajat pääsevät mukaan tutkimusten ohjausryhmiin.
Arvostelijoiden mukaan Nokia ja operaattorit olisivat vaikuttaneet koehenkilöiden valintaan niin, että kännykän säännölliseksi käyttäjäksi riittäisi sellainen, joka puhuu kännykkään vähintään kerran puolessa vuodessa.
STUK-professori harmittelee telealan painostusta
Myös STUK:ssa asia kuitenkin jakaa mielipiteet. Kännykkäsäteilyyn erikoistunut tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski kertoi Tietokone-lehdelle jääneensä näkemystensä takia tutkimuksesta pois.
Leszczynski on toivonut jatkorahoitusta kännykkäsäteilyn biologisia solumuutoksia selvittävälle tutkimukselleen. Leszczynskin mukaan tämä ei ole onnistunut Nokian ja Soneran kovan vastustuksen takia.
Dariusz Leszczynskin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa havaittiin biologisia muutoksia proteiineissa. Tämä ei todista, että terveydellisiä haittavaikutuksia olisi. Tutkijan mielestä se kuitenkin tarkoittaa, että asiaa pitäisi tutkia enemmän.
STUK:ssa varotaan pelottelemasta kännyköiden mahdollisilla haittavaikutuksilla, mutta vanhempia kehotetaan jo rajoittamaan lasten puhumista. Lyhyitä puheluita, ei tarpeetonta höpinää. Korvanappi on parempi kuin puhelin korvalla.
