Oikeusasiamies arvostelee web-sensuurilakia
0
Ulkomaisen lapsipornon suodattamiseksi suomalaisten ulottuvilta säädetty laki lapsipornografian estotoimista, jota on myös myös web-sensuurilaiksi kutsuttu, saa arvostelua eduskunnan laillisuusvalvonnasta. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt pitää lakia ongelmallisen tulkinnanvaraisena.
Lindstedtin mielestä kanteluihin johtaneet ongelmat liittyvät enemmänkin lain epäselvyyksiin kuin poliisin toimintaan. Keskusrikospoliisi on tehnyt Lindstedtin mukaan vain pieniä huolimattomuusvirheitä.
Lakia on arvosteltu siitä, että web-suodatukseen on joutunut myös muita sivustoja kuin lapsipornosivuja. Suodatus on ollut teknisesti epätarkka. On myös ollut epäselvää, minne Krp:n toiminnasta voi valittaa. Poliisi neuvoi valittamaan Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus taas kieltäytyi käsittelemästä asiaa.
Oikeusasiamiehelle tehtiin yli 30 kantelua laista, ja sen soveltamisesta.
Laki velvoittaa keskusrikospoliisin ylläpitämään luetteloa lapsipornografiaa sisältävistä internetsivustoista. Salainen lista toteutetaan teleoperaattoreille, joille suodatus on ollut periaatteessa vapaaehtoinen.
Julkisuuden paineen takia siihen lähtivät alkuun kaikki isoimmat operaattorit. Myöhemmin suodatusta on vaihdettu vapaaehtoiseksi teknisten ongelmien takia. Osa taas ei ottanut järjestelmää koskaan käyttöön.
Vapaaehtoisuudesta huolimatta keskusrikospoliisin ratkaisulla lisätä sivusto estolistalle on apulaisoikeusasiamiehen mukaan todellista vaikutusta muun muassa sananvapauden eli tietojen julkistamisen ja vastaanottamisen kannalta. Eniten on keskusteltu nettiaktivisti Matti Nikin sivustosta. Nettisensuuria vastustavalla sivullaan Nikki julkaisi listan osoitteista, joita keskusrikospoliisin salaisessa suodatuksessa on.
Apulaisoikeusasiamies katsoo, että keskusrikospoliisi ei ole syyllistynyt perustuslain vastaiseen ennakkosensuuriin, kuten monet kantelijat valittivat.
Laki jättää poliisille paljon soveltamisvapautta
Lindstedtin mukaan laissa on kuitenkin jätetty monia tärkeitä kysymyksiä käytännön soveltajan ratkaistavaksi. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan laki on jätetty niin väljäksi, että poliisille on jäänyt reippaasti vapautta soveltaa asiassa omaa laintulkintaansa. Alun perin lailla piti puuttua vain ulkomaisiin sivustoihin, jotka ovat Suomen viranomaisten ulottumattomissa. Keskusrikospoliisi katsoi voivansa lisätä listalle myös suomalaisia osoitteita.
Lindstedtin mukaan erityisesti kotimaisten sivustojen asema, suodatuksen tarkkuus ja linkityksen merkitys ovat seikkoja, joiden takia lain tarkentamista pitäisi harkita. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että pitäisi myös harkita valitusoikeutta tuomioistuimeen.
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt pyytääkin liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM) harkitsemaan syyskuun alkuun mennessä, pitäisikö lakia uudistaa.
Perjantaina julkistettu päätös on luettavissa webissä.
