Operaattorit: Kännykkä-tv:ssä vielä paljon haasteita
0
Suomen dvb-h-verkon ongelmana on yhä sisällön puute. Nelonen lopetti lähetyksensä viime syksynä, koska ei uskonut vielä lähetysten kaupallistamiseen. Myös epäselvyydet ohjelmien edelleen lähettämisen oikeuksista ovat epäselvät.
Verkkoyhtiö Digita toivoo, että jo rakennettua kännykkä-tv-verkkoa päästään viimein hyödyntämään kaupallisesti, kun Ylekin pystyy tarjoamaan sisältöään verkkoon. Paljon riippuu mobiilioperaattoreista, joita toivotaan myymään paketteja kuluttajille. Ne kuitenkin katsovat, että ennen kaupallisia lanseerauksia on ylitettävä monta etappia.
Yle lähettää verkkoon nyt kahden radio- ja tv-kanavan kotimaista sisältöä heinäkuun loppuun asti. Ennestään verkossa pyörivät MTV3- ja The Voice -kanavat. Nelonen lopetti kännykkä-tv-lähetyksensä ainakin toistaiseksi. Tavoite on saada kesän jälkeen maksulliset kaupalliset lähetykset pyörimään.
Tuotejohtaja Panu Lehti sanoo, että Elisa on ollut ja on edelleen kiinnostunut kännykkä-tv:stä. Vielä ei vain ole löytynyt kaupallistamiseen toimivaa mallia.
Elisa kaipaa kattavampaa verkkoa
"Keskustelu uudelleenlähettämisen korvauksista on pielessä. Kuluttajan näkökulmasta olisi vaikea ymmärtää, miksi pitää maksaa ensin tv-luvasta ja samoista kanavista uudelleen", pohtii Lehti.
Panu Lehti myös arvioi, ettei nykyinen Digitan verkko ole riittävän kattava, jotta se palvelisi esimerkiksi työmatkaliikenteessä kännykkä-tv:tä seuraavia.
Digita ilmoittaa verkkonsa peittoalueella olevan kaksi miljoonaa suomalaista, mutta Panu Lehti arvioi verkossa olevan yhä aukkoja tärkeimpien kulkureittien varrella.
Liiketoimintajohtaja Marianne Hynninen Digitasta kertoo, että tv-kanavien ei ole toistaiseksi tarvinnut maksaa lähetyksistä verkossa, mutta kaupallisessa vaiheessa maksuja kertyy. Maksu tulee Hynnisen mukaan jakelukanavasta, ei sisällöstä. Sen perisivät todennäköisesti kuukausimaksun muodossa mobiilioperaattorit.
Hynnisen mukaan toiveet verkon laajentumisesta toteutuvat, kun kaupalliseen vaiheeseen päästään.
DNA ja Sonera toivovat dvb-h-päätelaitteita
Myynti- ja markkinointijohtaja Pekka Väisänen kertoo, että DNA on tarkkaillut tilannetta. "Käymme neuvotteluja sekä tekijänoikeusjärjestöjen että Digitan kanssa. Katsomme saataisiinko sellainen yhtälö aikaan, että kannattaisi lähteä tarjoamaan palvelua", sanoo Väisänen.
"Jos löytyisi mielekkään oloinen kuluttajalle houkutteleva yhdistelmä, emme näe mahdottomana tuoda kännykkä-tv:tä tarjontaamme."
Kaupallinen johtaja Pasi Mehtonen sanoo, että Teliasonera on kiinnostunut tarjoamaan kännykkä-tv-palvelua heti, kun kaupalliset edellytykset sille ovat olemassa.
"Haluamme tarjota erilaisia kanavapaketteja erilaisilla hinnoilla. Edellytys tälle olisi monipuolinen kirjo laitteita", toteaa Mehtonen. "Kännykkätelevision pitää olla volyymimarkkina. Pienillä käyttäjämäärillä kulut ovat liian suuria ja tuotot liian pieniä. Mahdollisuudet isoon lähtöön puuttuvat vielä", summaa Mehtonen nykytilannetta.
DNA:n Väisänen kaipaa myös kohennusta laitetilanteeseen. "Ongelmaa pitäisi päästä purkamaan. Palapelin palaset pitää käydä vielä kertaalleen läpi."
Väisänen uskoo, että operaattoreilla on mahdollisuuksia vaikuttaa palvelumarkkinan syntymiseen esimerkiksi tarjoamalla päätelaitteita ja palveluita yhdistäviä kytkypaketteja.
Suomen markkinoilla on vasta kolme dvb-h-kännykkää; melko vanhat Nokia N77 ja N92 sekä uudempi N96. Lisäksi Nokia tuo dvb-h-lisälaitteen uusille puhelimille. Nokia SU-33W maksaa 99 euroa, ja on saatavana useisiin uusiin E- ja N-sarjan puhelimiin.
Ehdotuksia odotetaan heinäkuun lopussa
Mehtonen harmittelee, ettei dvb-h ole yleistynyt edes älypuhelimissa. Hän arvioi, ettei kukaan hanki kännykkä varta vasten mobiili-tv:tä varten, mutta yhtenä ominaisuutena muun viihdekäytön rinnalla se voisi kiinnostaa kuluttajia.
Mehtosen mukaan päätelaitteiden puuttuminen ei ole ainoa kännykkä-tv:n hidaste. "Tämä on kokonaisuus, jossa monen palasen pitää osua kohdalleen."
Nyt kännykkä-tv:ssä on siis perinteinen muna–kana -ongelma, kun toimijat odottavat toisiltaan siirtoja eteenpäin. Paljon on kuitenkin kiinni siitä, pystyvätkö Nokia ja muut valmistajat lisäämään dvb-h-piirejä keskihintaisiin ja edullisiin päätelaitteisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä työryhmä ehdottaa heinäkuun loppuun mennessä keinoja, miten kännykkä-tv voitaisiin saada vauhtiin Suomessa. Mukana ovat ministeriön lisäksi suurimmat operaattorit, Nokia, Kuluttajavirasto, kaupalliset tv-kanavat ja Yleisradio sekä sisältöbisnestä edustavat Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) ry ja Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat (Satu) ry.
