Sosiaalinen media vaatii avoimuutta
0
Virtuaaliset paikallisyhteisöt toimivat foorumeina, joissa kansalaisten ja viranomaisten välinen vuorovaikutus ja tiedonvälitys tapahtuu, ennustaa erikoistutkija Asta Bäck.
Blogit ja nettiyhteisöt ovat nousseet merkittäväksi kansalaisvaikuttamisen kanavaksi. Tärkeiksi koettujen asioiden ympärille nousee nopeasti merkittävää, mutta usein lyhytkestoista toimintaa. Eläkeiän korotuksen vastustus on vahva osoitus sosiaalisen median voimasta.
Yksi sosiaalisen median merkittävimmistä ilmenemismuodoista onkin vaikutusmahdollisuuksien paraneminen. Yksittäiset kansalaiset ja ryhmittymät voivat nostaa näkyvästi esille ongelmia tai kehityskohteita. Organisoituminen on helppoa ja nopeaa, kun esiin nousee tärkeäksi koettu asia.
VTT:n arvion mukaan nettiyhteisöjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. "Suuria käyttäjämääriä mukaansa tempaavien supersolmujen valtaa tulevaisuudessa ei voi liioitella", totesi VTT:n erikoistutkija Toni Ahlqvist tutkimuslaitoksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Tulevaisuudessa sosiaalisen median luomia toimintatapoja käytetään laajasti yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksityiselämässä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä, kun informaatio tihkuu ja tavoittaa kuluttajat sosiaalisen median kanavia pitkin. Se haastaa myös yritysten tiedottamisen: imagon ja brändilupauksen on vastattava todellisuutta.
Avoimuutta odotetaan kasvavassa määrin myös julkiselta hallinnolta. Tulevaisuudessa kansalaiset voivat entistä tarkemmin seurata esimerkiksi oman kansanedustajansa toimintaa ja päätöksenteon etenemistä. Läpinäkyvyys on haaste myös yksilöille. Oma historia on kaikkien nähtävillä.
Seittiorganisaatio työntekoon
Sosiaalisen median sovellukset antavat mahdollisuuksia helppoon viestintään ja verkottumiseen. "Internetsukupolvi, joka käyttää sosiaalista mediaa jo pääasiallisena viestintämuotonaan, on lähivuosina täysillä mukana työelämässä. He eivät suostu käyttämään vanhanaikaisia ratkaisuja työssään, ja silloin tulee tapahtumaan todellinen sosiaalisen median läpimurto", arvioi erikoistutkija Asta Bäck.
Verkostot toimivat myös mallina työn organisoimiselle. Ihmiset kytkeytyvät yhteen ohueksi ja ketteräksi seittiorganisaatioksi. Uusi työnteon malli perustuu toimintaan ajallisesti ja maantieteellisesti hajautuneissa organisaatioissa. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy.
Itsenäinen työskentely ja verkostoitumistaidot kasvattavat merkitystään. Työtä tehdään työparvissa, jotka kootaan tiettyä tehtävää varten. Jopa yritys saattaa elää vain yhtä projektia varten tai toimia eaas-mallilla, enterprise as a service, arvioi Ahlquist.
Sosiaalisen median myötävaikutuksella syntyy uusia liiketoimintamalleja. Asiakkaat osallistuvat yhä syvemmin yritysten ydintoimintaan. Ideoiden ja vinkkien kerääminen avoimesti tuotteiden mahdollisilta käyttäjiltä yleistyy. Yritysten innovaatio- ja kehitystoiminta hajautuu ja avautuu, kun mukaan otetaan avoimet asiakasyhteisöt ja yhteistyökumppanit.
Tiekartta VTT:ltä
VTT on laatinut tiekartan, jossa ennakoidaan sosiaalisen median sovelluksilla aikaansaatavia muutoksia yhteiskunnassa, yritystoiminnassa ja paikallisympäristössä. Tiekartta on osa Digitaalisen maailman tutkimusteemaa. Yritykset ja yhteisöt voivat hyödyntää tiekarttoja ajatusten herättäjänä ennakoidessaan tulevaisuutta ja uudistaessaan liiketoimintamalleja ja toimintatapojaan.
Raportista löytyy kokonaisnäkemyksen summaava niin sanottu metaroadmap, ja sen lisäksi tarkemmassa tarkastelussa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yritysten ja kuluttajien välinen kommunikaatio ja ostaminen, sekä kolmantena alueena viestintä paikallisella tasolla. Kunkin tiekartan yhteydessä on esitetty visio siitä, mihin suuntaan kehityksen nähdään kulkevan.
Julkaisu on luettavissa VTT:n verkkosivuilla.
Työ muuttuu yhä väliaikaisemmaksi. Työryhmät kootaan itsenäisistä ammattilaisista, ja ryhmä hajautuu, kun tehtävä on täytetty, uskoo erikoistutkija Toni Ahlquist.
