STUK: Rajoita lastesi kännykän käyttöä
5
STUK:n mukaan lapsilla on aikuisia suurempi riski mahdollisiin haittavaikutuksiin, koska aivojen kehitys jatkuu jopa 20-vuotiaaksi saakka. Lisäksi lapsena aloittaneet ehtivät käyttää kännyköitä pitkään elämänsä aikana.
Kännyköiden terveysvaikutuksista ei ole luotettavaa pitkän ajan tietoa, eikä haittavaikutuksia ole osoitettu. Epäselvässä tilanteessa erityisesti vanhemmat huolehtivat säteilyn vaikutuksista lapsiin. Säteilyturvakeskus (STUK) on nyt ottanut selväsanaisesti kantaa asiaan. STUK suosittelee kännykän käytön rajoittamista lapsille. Säteilylle altistumista voidaan vähentää monin konstein.
STUK:n mielestä lasten matkapuhelinten käyttöä on hyvä rajoittaa muun muassa siten, että puheluiden sijaan suositaan tekstiviestien käyttöä ja puheluiden määrää voi vähentää ja kestoa voi lyhentää. Lapsia voi neuvoa käyttämään handsfree-laitetta, joka vähentää pään altistumista säteilylle. Puhelin on silloinkin syytä pitää muutaman senttimetrin päässä kehosta.
Lisäksi kännykän käyttöä huonossa kentässä tai liikkuvassa autossa muussa kulkuneuvossa kannattaa välttää.
Aikuiset voivat soveltaa samoja ohjeita, jos ovat huolissaan aivojen tai muun kehon altistumisesta säteilylle. Kännyköissä säteilyä aiheuttavat 900–2100 megahertsin matkapuhelinyhteyksien lisäksi 2400 megahertsin wlan-verkkojen yhteydet.
Tutkimusprofessori Kari Jokela STUK:sta kertoo Tietokoneelle, ettei keskiviikkona julkaistu suositus perustu mihinkään uusiin huolestuttaviin tutkimustuloksiin, vaan STUK on halunnut julkaista kannanottonsa, koska sitä on usein kysytty.
STUK on julkaissut kannanoton terveysvaikutuksista (pdf), jossa myös selvitetään, miten säiteilyä mittataan, ja mitkä ovat tämän hetken STUK:n tutkimustiedot.
STUK:n mukaan yhteyttä kännykkäsäteilyn ja aivosyövän välillä ei ole todistettu. Toisaalta kannanotossa todetaan, etttei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että väestötutkimuksessa myöhemmin havaittaisiin yhteys matkapuhelimen käytön ja syövän välillä
Uusi kännykkäsäteilyn tutkimus alkaa Suomessa
Jokelan mukaan kännykän käyttöä ei ole perusteltua kieltää kokonaan, koska haittavaikutuksia terveydelle ei ole saatu tukevaa näyttöä. Kari Jokela vakuuttaa, että asiaa seurataan kuitenkin STUK:ssa hyvin tarkkaan.
Suomessa on alkamassa uusi STUK:n johtama ja Tekesin rahoittama tutkimus kännykkäsäteilystä. Se on jatkoa aiemmin esimerkiksi STUK:ssa ja Kuopion yliopistoissa tehdyille tutkimuksille. Tässä epidemiologisessa tutkimuksessa painopisteenä ovat kännykkäsäteilyn vaikutukset ihmiseen.
STUK julkisti viime vuonna myös kännykkäsäteilyn biologisia solumuutoksia selvittäneen tutkimuksen, mutta se ei ole saanut jatkorahoitusta esivaiheen jälkeen.
Kännykkäsäteilyä mitataan sar-arvolla (specific absorption rate), joka kuvaa radioaalloista kehoon tai sen osaan imeytyvää tehoa. Päähän ja vartaloon imeytyvän tehon sar-arvo ei EU:ssa olla suurempi kuin kaksi wattia kiloa kohden ja raajoihin neljä wattia kiloa kohden (W/kg).
Kun matkapuhelimen sar-arvo jää alle kahden watin kiloa kohden, radioaalloista imeytyvä teho nostaa lämpötilaa aivojen pinnalla korkeintaan 0,3 astetta. Tällaisella lämpötilan nousulla ei STUK:n mukaan tiedetä olevan terveydellistä merkitystä. Tähän asti kaikki Suomessa testatut kännykkät ovat jääneet raja-arvojen sisään.
