Suomen 4g-lupakisa lähti vauhtiin
2
Neljännen sukupolven lte-verkoilla enimmäisnopeudet voivat nousta 100 megabittiin sekunnissa ja vasteajat laskea 20 millisekuntiin. Kuvassa NSN:n Flexi-tukiasema, joka voidaan päivittää hspa:sta aikanaan lte-aikaan.
Seuraavan sukupolven lte- ja mobiili-wimax-verkkojen lupien huutokauppa on alkamassa Suomessa. Luvat julistettiin haettavaksi lehti-ilmoituksilla. Suomeen etsitään kolmea lte-verkkojen ja yhtä mobiili-wimax-verkon operaattoria.
Huutokauppa koskee 2500–2690 megahertsin taajuusaluetta, jolle arvioidaan mahtuvan kolme seuraavan sukupolven lte-mobiiliverkkoa ja yksi mobiili-wimax-verkko. Huutokauppa on vapaa kaikille osallistumismaksun suorittaneille. Lupa on tulevaisuudessa jaettavissa tai myytävissä eteenpäin.
Hakemus on toimitettava 7. lokakuuta mennessä, ja huutokauppaa on kaavailtu tehtäväksi 17. marraskuuta 2009. Tällä vauhdilla Suomi olisi yksi ensimmäisistä maista, joissa 4g-sukupolven lte-verkkoja päästään rakentamaan vuodesta 2010 alkaen.
Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) spekuloitiin, että 4g-huutokauppatuloja käytettäisiin nopean laajakaistan rakentamiseen haja-asutusalueille.
Konsulttiyhtiö Capgeministä arvioitiinkin viime viikolla Kauppalehdelle, että valtio olisi asettanut tavoitteeksi kerätä huutokaupalla 100 megabitin laajakaistan rakentamista varten 67 miljoonaa euroa.
LVM:n viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola sanoo Tietokoneelle, ettei tämä pidä paikkansa. "Luvalle ei ole budjetoitu tuotto-odotuksia. Vain kulujen kattaminen on budjetoitu", hän kertoo. Kulut ovat muutamia satoja tuhansia euroja.
Ruotsissa 4g-luvista saatiin rapiat 100 miljoonaa euroa, Norjassa noin 30 miljoonaa euroa. Suomessa huutokaupan lähtöhinnaksi arvioidaan reilua kolmea miljoonaa euroa.
Operaattorit ovat arvostelleet huutokauppaa siitä, että lupien kustannus on pois verkkojen kehittämisestä. Lisäksi ne ovat muistuttaneet, että kallis huutokauppa näkyisi myös väkisin palveluiden kuluttajahinnoissa.
Mobiili-wimax- vs. lte-verkot
Ristolan mukaan kauppahinnan määrittää hakijoiden kiinnostus elinkeinotoimintaan, ei valtion budjetointi. Ristola perustelee, että huutokauppaa kokeillaan, koska näin uskotaan saatavan verkkoluvat nopeasti tehokkaaseen käyttöön.
Suomessa lte-verkoista ovat olleet kiinnostuneita DNA, Elisa ja Teliasonera huutokaupan hinnoista riippuen. Teliasonera on saanut verkkoluvat Ruotsissa ja Norjassa, sekä ilmoittanut verkkojen avaamisesta vaiheittain ensi vuonna Oslossa ja Tukholmassa.
Ensimmäinen prosessi koskee nimenomaan verkkolupia. Erikseen ratkaistaan, mitkä operaattorit toimivat tulevissa verkoissa palveluoperaattoreina.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sanoi maaliskuussa, että puolijohdeyhtiö Intel olisi kiinnostunut hakemaan mobiili-wimax-lupaa Suomeen. Yhtiö ei ole julkisesti kommentoinut asiaa. Se voisi toimia rahoittajana ja auttaa näin operaattoria rakentamaan mobiili-wimax-peittoa Suomeen.
LVM:stä ei haluta tässä vaiheessa spekuloida, mitkä yhtiöt olisivat luvasta kiinnostuneita. Sitä ei myöskään kerrota, onko hakemuksia jo. Myöskään operaattorit eivät halunneet vielä kertoa tarkemmin suunnitelmistaan, vaikka yleisesti kiinnostusta lte-verkkopäivityksiin onkin.
Lisää lte-taajuuksia tulevaisuudessa
LVM:n toiveena on, että lte-verkkojen rakentaminen alkaisi heti ensi vuonna, vaikka mitään virallista tavoiteaikataulua ei olekaan julkistettu.
Yli 2,5 gigahertsin taajuuksien huutokauppa perustuu erityislakin, eikä päätöksiä ole vielä tehty, kokeillaanko samaa uudelleen.
Tulevaisuudessa lisää lte-taajuuksia saadaan 768–840 megahertsin (72 MHz) alueelta, jolla päästään rakentamaan laajemman peittoalueen verkkoja haja-asutusalueille.
Taajuusalueen käyttö vaatii vielä kuitenkin taajuuskoordinointia Venäjän kanssa. Suomen verkot eivät saa häiritä Venäjän yhteyksiä. Neuvottelut on jo aloitettu virkamiestasolla Viestintävirastossa ja poliittisella tasolla viestintäministeri Lindénin ja Venäjän viestintäministerin välillä.
Nopeita mobiiliverkkoja rakennetaan alkuun lähinnä datakäyttöön eli kannettavilla tietokoneilla ja tehokkailla älypuhelimilla käytettäväksi. Minikannettavien ja mokkuloiden suosio on lisännyt uskoa mobiililaajakaistan myymiseen.
Nopeita mobiiliverkkoja rakennetaan alkuun lähinnä datakäyttöön eli kannettavilla tietokoneilla ja tehokkailla älypuhelimilla käytettäväksi. Minikannettavien ja mokkuloiden suosio on lisännyt uskoa mobiililaajakaistan myymiseen.
