Suomen laajakaistat nopeutuvat – 2 Mbit/s nyt yleisin
0
Suomi on ollut monta vuotta jäljessä Euroopan kehittyneimpiä maita nopeimpien laajakaistaliittymien yleistymisessä, ja Matti Vanhasen (kesk) I-hallituksen tavoitteista ollaan kaukana. Viime vuonna tilanne kuitenkin koheni hieman, kun 1 Mbit/s liittymän sijaan yleisimmäksi onkin noussut 2 Mbit/s laajakaista.
Vanhasen asettama työryhmä ilmoitti joulukuussa 2004 tavoitteeksi saada 8 Mbit/s yleisimmäksi laajakaistan nopeudeksi vuoden 2007 aikana.
Vuoden 2007 lopussa 70 prosenttia Suomen laajakaistaliittymistä oli alle 2 Mbit/s, ja 2 Mbit/s tai nopeampia oli siis vajaa kolmannes. Vuoden 2008 lopussa 2 Mbit/s tai nopeampia liittymiä on lähes 60 prosenttia laajakaistaliittymistä. 10 Mbit/s tai nopeampia liittymiä oli joka kymmenes. Nopeimpia 100 Mbit/s liittymiä oli viime vuoden lopussa vasta noin prosentti liittymistä.
Viestintäviraston markkinakatsauksen arvio perustuu operaattoreilta kerättyihin tietoihin.
Viestintämarkkina-asiantuntija Jukka-Pekka Juutinen Viestintävirastosta sanoo, että vaikka muutos vaikuttaakin isolta, se on tapahtunut verrattain pitkän ajan kuluessa ja vastaa yleistä eurooppalaista kehitystä.
Suomella ei ole siis syytä erityisiin juhliin. Laajakaistanopeuksissa ei ole ylletty Euroopan kärkeen, vaan on oltu pikemminkin perässähiihtäjiä.
Kuluttajilla ei toisaalta ole välitöntä pakkoakaan siirtyä nopeampiin yhteyksiin. Viestintäviraston netin käyttötapoja kyselleen selvityksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo tarvitsevansa vähintään 1 Mbit/s yhteyden, ja 46 prosenttia vähintään 2 Mbit/s yhteyden.
Mobiililaajakaistaliittymiä lähes puoli miljoonaa
Vaikka laajakaistan saatavuudessa on yhä toivomien varaa, laajakaistaliittymä on jo noin 70 prosentilla kotitalouksia. Tämä vastaa EU-tasolla noin neljänneksi parasta sijoitusta.
Laajakaistatekniikoista dsl-liittymät ovat yhä selvästi yleisimpiä, mutta niiden osuus laski edellisvuoden 70 prosentista 59 prosenttiin vuoden 2008 lopussa.
Viestintäviraston mukaan muutosta selittävät kiinteistöliittymien yleistyminen, operaattorin vetämät valokuidut ja sekä asiakkaiden siirtyminen kaapeli-tv-modeemiliittymiin. Lisäksi osa Teliasoneran asiakkaista on vapaaehtoisesti vaihtanut dsl-liittymästä @450-liittymään, vaikkei operaattori vielä pakolla sulkenutkaan adsl-liittymiä.
Kasvu tulee mobiilista laajakaistasta
Kaikkiaan laajakaistaliittymiä oli vuoden 2008 lopussa kodeissa ja yrityksissä 2 096 000. Voimakkaimmin kasvoi mobiililaajakaistan suosio, edellisvuoden 307 100 liittymästä 479 700 liittymään. Laajakaistan 19 prosentin kasvu tulikin siis lähes kokonaan mobiilista laajakaistasta.
Operaattorit laajentavat 3g-verkkojensa peittoa taajamissa 2100 megahertsin tekniikalla ja haja-asutusalueilla 900 megahertsin tekniikalla.
Elisa pysyi laajakaistan markkinajohtajana 33 prosentin osuudella, mutta Teliasonera ylsi 30 prosenttiin ja DNA 16 prosenttiin.
Langatonta laajakaistaa eli Digitan @450-liittymiä ja mobiili-wimaxia kertyi 26 000 liittymää, joista suurin osa on @450-verkossa.
Lisätietoa on saatavana Viestintäviraston markkinakatsauksessa 2008.
