Suomessa alkaa iso kännyköiden terveystutkimus
0
Kännykkäsäteilyn vaikutusta ihmisaivoihin ja -kehoon mitataan sar-arvolla, joka saa EU:ssa olla enintään 2 W/kg. Näissä rajoissa Suomessa myytävät kännykät STUK:n mukaan myös ovat.
Kännyköiden mahdolliset terveysvaikutukset otetaan syyniin monesta näkökulmasta Suomessa Työterveyslaitoksen johtamassa kansallisessa tutkimushankkeessa. Yhteisprojekti langattomien viestintälaitteiden terveysvaikutusten selvittämiseksi muodostuu neljästä eri projektista, ja se on osa laajempaa EU-ohjelmaa. Laajin osa kestää yli 10 vuotta, ja seurantaryhmään tavoitellaan 15 000 ihmistä.
Tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitoksesta kertoo, että neljästä osaprojektista muodostuvassa ohjelmassa Säteilyturvakeskuksen (STUK) vastuulla ovat mittava väestötutkimus ja säteilyn altistumislaitteiston rakentaminen.
Turun yliopiston pet-tutkimuksessa taas selvitetään matkapuhelinsäteilyn kognitiivisia vaikutuksia ihmisen aivokudoksessa.
Työterveyslaitoksen osaprojekti puolestaan tutkii rf-kenttien lämpövaikutuksia STUK:n laitteistojen avulla. Tavoitteena on selvittää, aiheuttaako koehenkilöiden altistuminen langattoman viestinnän laitteissa syntyville rf-kentille sellaisia lämpövaikutuksia pään alueen kudoksissa, että käyttäjälle voisi aiheutua terveyshaittoja.
Mukaan tulee 40 koehenkilöä, joista puolet on nuoria ja puolet vanhempia aikuisia. Mittauksia tehdään tavallisella matkapuhelimella ja tehokkaammalla dipoliantennilla. Kolmivuotinen hanke kestää vuoden 2011 loppuun asti.
Laaja väestötutkimus alkamassa
Aineistomäärältään suurin on STUK:n väestötutkimus, joka myös ulottuu pisimmälle tulevaisuuteen.
Tutkimusprofessori Anssi Auvinen STUK:sta kertoo, että epidemiologiseen tutkimuksen seurantaryhmä yritetään koota kolmessa vuodessa, ja sen jälkeen seurantaa tehdään 10 vuotta.
"Tämä on vähimmäisaika, että voidaan merkitsevästi havaita muutoksia. Seuraamme, vaikuttaako kännykän käytön määrä sairauksien ilmaantumiseen", sanoo Auvinen. Seurattavat sairaustyypit ovat pään alueen kasvaimet, erilaiset neurologiset sairaudet ja aivoverenkierron häiriöt.
Operaattoreiden kautta haetaan 18–60-vuotiaita ihmisiä, joiden kännykän käytön määrä vaihtelee. Asiakas saa kirjeen kotiin, ja vapaaehtoiset otetaan tutkimukseen mukaan.
Kännyköiden terveysvaikutusten selvittämisen haaste on se, että säteilylle altistumisen haittavaikutukset voivat näkyä vasta kymmenien vuosien päästä, kun taas useimmat ihmiset ovat käyttäneet matkapuhelinta vasta 10 vuotta tai vähemmän aikaa.
STUK:n johtama väestötutkimus on osa laajaa eurooppalaista hanketta, jota toteutetaan Suomen lisäksi Englannissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Yhteensä siihen tavoitellaan noin 200 000 osallistujaa.
Kaikki tutkimushankkeet eivät saa rahoitusta
Valtion teknologiahankkeiden rahoittaja Tekes rahoittaa Työterveyslaitoksen neljästä osaprojektista muodostuvaa tutkimusohjelmaa, mutta kaikille kännykkäsäteilyn tutkimushankkeille rahoitusta ei ole saatu.
Tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski STUK:sta harmittelee, että kännykkäsäteilyn biologisia solumuutoksia paljastanut selvitys ei ole saamassa rahaa jatkotutkimukseen.
Viime vuonna julkistettu esiselvitys paljasti muutoksia proteiineissä, mutta tutkimus tehtiin vain 10 koehenkilöllä. STUK haki jatkorahoitusta 50 hengen jatkotutkimukselle, mutta sitä ei Tekesistä saatu,
Vaikka kännyköiden haitallisia terveysvaikutuksia ei ole vielä osoitettu, STUK julkaisi tänään omaehtoisesti kannanoton, jossa se suosittelee jo lasten kännykän käytön rajoittamista.
STUK:n kannanottoraportin (pdf) mukaan on mahdollista, että väestötutkimukset paljastavat pidemmän ajan kuluessa yhteyksiä aivosyövän ja kännyköiden käytön välillä, vaikka yhteyttä ei olekaan vielä todistettu.
