Teliasoneran johtaja tyytymätön Suomen menoon
0
Lars Nyberg sanoi, että Teliasonera haluaa pysyä teknisen kehityksen kärjessä. Nybergin mukaan lte-verkkojen rakentaminen olisi aloitettu ensin täällä, jos verkkoluvat olisi saatu aiemmin.
(Päivitetty 22.9.2009 klo 15:51. Korjattu Esa Rautalingon kommenttia markkinaosuuden nostamisesta.)
Teliasonera menetti ykkösaseman kännyköissä liittymämäärissä laskettuna Elisalle. Tämä kirvoitti Suomessa vierailleelta Teliasonera-konsernin toimitusjohtajalta Lars Nybergiltä poikkeuksellisen kovaa arvostelua. Hänen mukaansa Suomi on yhtiölle erittäin tärkeä markkina-alue, jolla ei ole menestytty riittävän hyvin.
"Voimme menestyä paremmin Suomessa. Meidän pitäisi menestyä Suomessa paremmin. Olen päättäväinen, että niin myös tapahtuu. Tämä on todella yksi kotimarkkinoistamme", sanoi Nyberg.
Teliasonera on perinteisesti ollut suurin Suomessa kännykkäliittymissä laskettuna. Sen osuus oli vajaat kolme vuotta sitten 46 prosenttia, mutta kuluneen kesäkuun lopussa osuus oli pudonnut 36 prosenttiin. Elisa meni ohi, ja DNA kiri myös.
"Minua huolestuttaa, että meistä on tullut Suomessa haastaja ja olemme menettäneet ykköspaikan", jylisi Nyberg.
Kuluja on leikattu Teliasonerassa neljä prosenttia tänä vuonna, ja Suomi on saanut tästä osansa. Yt-neuvotteluissa ollaan leikkaamassa 900 työpaikkaa. Uusia leikkauksia ei Nybergin mukaan ole näköpiirissä.
Kannattavuutta liittymämäärien sijaan
Teliasoneran Suomen maajohtaja ja mobiililiketoiminnan vetäjä Esa Rautalinko puolustautui sillä, että Sonera olisi liikevaihdolla laskettuna yhä markkinaykkönen.
Rautalinko sanoi, että operaattoribisnes on siitä ainutlaatuinen, että kaikki katsovat asiakasmäärää tuottojen sijaan. "Voit olla ykkönen määrässä, mutta kakkonen kannattavuudessa", hän totesi Elisaan viitaten.
Rautalinko sanoi, että olisi helppo luvata Soneran nousevan markkinaykköseksi jouluun mennessä, mutta se heikentäisi kannattavuutta.
Hänen mukaansa markkinaosuutta ei haeta hintoja laskemalla, vaan panostamalla asiakaspalveluun ja uusiin palveluihin.
Sonera varoittaa 4g-huutokaupan riskeistä
Suomessa Sonera aikoo osallistua 4g-taajuuksien huutokauppaan, eli mobiiliverkoissa hakea lte-verkkolupaa. Lupien on arvioitu asettuvan Norjan ja Ruotsin mallien mukaisesti 30–130 miljoonaan euroon. Rautalinko arvioi, että verkkoa pitänee rakentaa parin vuoden sisään.
Rautalinko toivoi, etteivät huutokauppahinnat nouse korkeiksi, koska raha siirtyy joka tapauksessa kuluttajahintoihin. Hän myös arvioi, ettei taajuuksista ole pulaa, joten huutokauppaa ei ole tarpeen tehdä enää tulevaisuudessa.
Lars Nyberg sanoi, että operaattorit ovat välttyneet pahimmalta taantumassa, kun alan liikevaihto on polkenut suunnilleen paikoillaan. Tämän ansiosta Teliasonera uskoo pystyvänsä investoimaan langattomien ja valokuituverkkojen rakentamiseen.
Nyberg kuitenkin sanoi, että ylihinnoittelemalla 4g-taajuudet voidaan tehdä samat virheet kuin vuosituhannen vaihteessa 3g-lupien kanssa. Operaattorit maksoivat huutokaupoissa miljardeja, ja alan kannattavuus ryvettyi pitkäksi aikaa. Keski-Euroopassa tämä johti puheluhintojen kallistumiseen.
Esa Rautalinko varoitti, että tulojen maksimointi lte-huutokaupassa johtaa kehityksen hidastumiseen ja kuluttajahintojen kallistumiseen. "Luvat on jaettava nyt, eikä jäätävä odottamaan, että saadaan enemmän rahaa", oli hänen viestinsä valtiovallalle.
Esa Rautalinko varoitti, että tulojen maksimointi lte-huutokaupassa johtaa kehityksen hidastumiseen ja kuluttajahintojen kallistumiseen. "Luvat on jaettava nyt, eikä jäätävä odottamaan, että saadaan enemmän rahaa", oli hänen viestinsä valtiovallalle.
