Valokuidun leviämistä yritetään vauhdittaa
0
Lindén korostaa, että verkkojen rakentaminen piristää myös telealan työllisyysnäkymiä.
Suomen tavoite on saada 95 prosenttia väestöstä kaupallisin ehdoin nopeiden 100 megabitin yhteyksien piiriin, ja loput 4–5 prosenttia julkisen tuen avulla. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) haluaa nyt entisestään vauhdittaa aikataulua, koska verkkojen kehittämisen uskotaan elvyttävän talouttakin. Kuidun viemistä edistetään useilla konsteilla, ja tarkoitus on hyödyntää sekä julkista että yritysten rahoja.
Alun perin valokuidun rakentamisen pilottihankkeet oli määrä aloittaa vuonna 2010, mutta nyt osa aloitetaan jo tänä vuonna. Samoin EU:n laajakaistatuesta 0,5 miljoonaa euroa voidaan jo tänä vuonna käyttää tukea verkkojen rakentamiseen.
Valtion laajakaistaohjelmassa on varattu 200 miljoonaa euroa nopeiden yhteyksien edistämiseen vuoteen 2015 mennessä, josta julkisen tuen osuus on enintään kaksi kolmasosaa, ja yrityksille jäisi kolmannes. Valtio tosin aikoo rahoittaa omankin panostuksensa perimällä huutokauppamaksuja operaattoreilta.
Lindén ilmoittaa tapaavansa lähiviikkoina alan toimijat, jotta vauhtiin päästäisiin ensin suunniteltua nopeammin. Hankkeita voi seurata Laajakaista kaikille -sivustolla.
Kunnat ja maakunnat ovat jo aloittaneet selvitykset alueista, joille nopeita laajakaistayhteyksiä ei uskota saatavan markkinaehtoisesti. Tukea voi siis saada muille alueille, tyypillisesti haja-asutuksen pienille paikkakunnille. Tuet myöntää Viestintävirasto.
Tukea voi saada operaattori ja kotitalous
Neuvotteleva virkamies Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriöstä muistuttaa, että kun missä tahansa kaivetaan maata kaapeleiden tai viemäröinnin huoltojen tai uusimisen yhteydessä, pitäisi samalla vetää kuidut maan alle. Mieluusti vielä niin, että useat operaattorit ovat samalla mukana, jotta katuja ei tarvitse avata jatkuvasti uudelleen, kuten usein nykyisin.
Kotitaloudet voivat saada verovähennyksen, kun valokuitua rakennetaan oman tontin alueelle. Kotitalousvähennystä ei sen sijaan saa, jos kerrostalon kaapelointia uusitaan nopeita yhteyksiä varten esimerkiksi julkisivu-, putki- tai sähköremontin yhteydessä.
Parantainen sanoo, että 80 prosentin valokuidun vetämisen kustannuksista arvioidaan tulevan kaivamisesta, ja 20 prosentin itse tarvikkeista. Ei ole siis yhdentekevää, milloin ja miten kuidut maahan vedetään. Monilla mökeillä ja syrjäseutujen kiinteistöillä on edessä viemäröintiremontti, ja samalla on otollinen tilaisuus vetää kuitua maan alle.
"Toivomme, että kuidun rakentaminen tukikelpoisilla alueilla edistää myös kaupallisten verkkojen rakentamista, kun kysyntä lisääntyy", sanoo Parantainen.
LVM:n tuntuma on, että tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta operaattorit ovat jatkamassa verkkojen rakentamista.
Nopeita yhteyksiä hyödyntäviä palveluita tarvitaan
Operaattoreiden kannalta tärkeää on kysyntä nopeille yhteyksille. "Taloustilanne näkyy kaikkialla, ja kysyntätilanne tutkitaan tarkkaan. Ei verkkojen rakentamista ole jäihin kuitenkaan laitettu", arvioi Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton (Ficom ry) toimitusjohtaja Reijo Svento.
Hän muistuttaa, että tärkein rakentamista vauhdittava tekijä on sellaisten palveluiden tarjonta, jotka lisäävät kysyntää nopeammille yhteyksille. Viestintäviraston selvityksen mukaan vuoden 2008 lopussa suomalaisilla oli keskimäärin 2 Mbit/s yhteys kokonaan.
10 Mbit/s tai nopeampia liittymiä oli joka kymmenes. Nopeimpia 100 Mbit/s liittymiä oli viime vuoden lopussa vasta noin prosentti liittymistä.
Suomessa on vain vähän tv- ja videopalveluita, jotka vaatisivat nopeampia yhteyksiä. Tekijänoikeussyistä esimerkiksi Apple Itunesin teräväpiirtoelokuvien ja -tv-sarjojen ostaminen ei onnistu Suomeen. Sen sijaan nuoriso lataakin videonsa vertaisverkoista.
Suomen operaattorikenttää hallitsevat muutamat vahvimmat operaattoit: DNA, Elisa, Finnet-leiri ja Teliasonera. Innokkaimmin ovat valokuitua vetäneet Elisa ja Sonera, koska ne hakevat uutta kasvua alueilta, joissa dsl-liittymissä kilpailun houkuttelevyys heikkenee. (Kuva: LVM)
Suomen operaattorikenttää hallitsevat muutamat vahvimmat operaattoit: DNA, Elisa, Finnet-leiri ja Teliasonera. Innokkaimmin ovat valokuitua vetäneet Elisa ja Sonera, koska ne hakevat uutta kasvua alueilta, joissa dsl-liittymissä kilpailun houkuttelevyys heikkenee. (Kuva: LVM)
