Valtio ei pelasta kännykkä-tv:tä
0
Nelonen lopetti dvb-h-lähetyksensä, koska päätelaitteista on pulaa, eikä bisnesmallia ole keksitty.
Mobiilin ja kännykkätelevision tulevaisuutta selvittänyt työryhmä on tullut siihen tulokseen, että sisältöä tarvittaisiin lisää ja että päätelaitteita pitäisi olla enemmän ja edullisempaan hintaan. Tähän vaadittaisiin isojen Euroopan maiden ryhtymistä veturiksi. Suomessa dvb-h-tekniikan kännykkä-tv:tä ei pusketa uusin valtion toimin eteenpäin, vaan markkinat ratkaisevat.
Tänään viestintäministeri Suvi Lindénille (kok) luovutettu loppuraportti ei ehdota erityisiä tehokeinoja tekniikan edistämiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan työryhmä katsoi avoimesti mobiilin television tekniikoita ja sisältäjä, ei vain dvb-tekniikkaa ja kännyköitä. Ministeriön mielestä yhteiskunnan puolesta edellytykset ovat kasassa.
Työryhmä: Valtiovalta tehnyt voitavansa
"Emme löytäneet toimenpiteitä, joita valtiovallan pitäisi tehdä", sanoo neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Järnefelt toteaa, että, lähivuosina mobiilin television kehityksessä nähdään kiinnostavia asioita. Sitä ei vain tiedetä, millaiselle laitteelle ja millä tekniikalla menestyskonsepti syntyy. Vielä sellaisesta ei ole tietoakaan.
Euroopan Unioni on esittänyt juuri Nokia-vetoista dvb-h-tekniikkaa mantereen kännykkä-tv-tieksi, mutta kaupalliset lanseeraukset ovat alkaneet odotettua hitaammin. Italiassa saavutettiin 1,3 miljoonaa käyttäjää viime vuoden loppuun mennessä, mutta muuten kaupallinen käyttö on jäänyt vähiin.
Aasia ja Yhdysvallat taas valitsevat broadcast-lähetyksiin eri tekniikoita.
Sisällöt ja laitteet vähissä
Ongelmana nähdään kanavien puute. Sisältöä ei juuri ole. Suomessa mukana ovat vain MTV3, Voice ja muutama radiokanava. Yle oli syksyllä mukana koemielessä, kun taas Nelonen lopetti aiemmin aloittamansa lähetykset.
Verkkoyhtiö Digitassa uskotaan paketointiin operaattoreiden kanssa. Kuluttaja ei ehkä ostaisi pelkkää mobiili-tv:tä, mutta se voisi olla 3g-kytkysopimuksessa yksi palvelu muiden joukossa.
Suomessa on raportin mukaan arviolta noin 16 000 dvb-h-katsojaa pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, joskin virhemarginaali vaihtelee 5000–25 000 katsojan välillä. Työryhmä arvioi, että menestyäkseen mainosrahoitteisena palvelun pitäisi kerätä satojatuhansia katsojia.
Päätelaitepuolella ongelma on dvb-h-vastaanottimien vähyys. Nokialla on vain muutama kallis laite, Nokia N77, N92 ja N96. Uuden lisälaitteen Nokia SU 33W avulla dvb-h-lähetykset saadaan hieman useampiin puhelimiin.
LG, Samsung ja Sony Ericsson ovat tuomassa dvb-h-laitteita, kunhan kysyntä lähtee vauhtiin isoissa Euroopan maissa. Ranskan ja saksan uskotaan pääsevän kaupalliseen vaiheeseen ensi vuonna.
Raportissa huomautetaan lisäksi, että televisiota voidaan katsoa liikkuvasti myös 3g-verkoissa sekä dvb-t-vastaanottimilla kannettavilla tietokoneilla. Maanpäällinen dvb-t-sovitin voidaan pakata myös mobiililaitteeseen, jolloin laitteella voisi katsoa nykyisiä digi-tv-kanavia.
Mobiilitelevision tilaa selvitti keväästä syksyyn työryhmä, johon edustajansa lähettivät dvb-h-operaattori Digita, kaupalliset tv-kanavat sekä Yleisradio, laitevalmistaja ja tekniikan kehittäjä Nokia, mobiilioperaattorit, tekijänoikeusjärjestöt, Kuluttajavirasto ja Viestintävirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
Lisätietoa on työryhmän loppuraportissa.
Nokia on julkistanut vasta pari dvb-h-laitetta. Päätelaitteiden puutetta yritetään korjata lisälaitteella Nokia SU-33W älypuhelimille.
Nokia on julkistanut vasta pari dvb-h-laitetta. Päätelaitteiden puutetta yritetään korjata lisälaitteella Nokia SU-33W älypuhelimille.
