4g-verkoista käydään ankara hintakilpailu
0
Janne Laitala uskoo, että operaattorit investoivat muun muassa ip-tv-palveluihin. Jos operaattoreiden liikevaihto laskee, myös niiden investoinnit saattavat pudota. Ericsson ennustaakin liikevaihtonsa laskevan hienoisesti tänä vuonna. "Sekä hyvässä että pahassa hyvin pitkälle noudatetaan kansainvälisiä trendejä", hän kuvaa Suomen liiketoimintaa.
Kännykkäverkkojen markkinajohtaja Ericsson uskoo, että lte-tekniikan 4g-verkoissa käydään kovempi kilpailu kuin 3g-verkoissa. Kiinalainen haastaja Huawei tuo kovat hintapaineet. Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Janne Laitala ei usko lte-taajuuksien huutokaupan käyvän kovin kalliiksi operaattoreille Suomessa.
Suomessa alkaa 17. marraskuuta 2,6 gigahertsin lte-taajuuksien huutokauppa. Janne Laitala arvioi, että hinnat asettuvat Norjan ja Ruotsin hintoja alemmas.
Laitala muistuttaa, että Suomessa on päätetty 1,8 gigahertsin taajuuden antamisesta ilman huutokauppaa operaattoreiden käyttöön. Sinne olisi saatavana jo verkkolaitteita. Kummalle taajuudelle lte-verkkoja sitten ensin tuodaan? ”Sen ratkaisee tärkeimpänä kysymyksenä se, onko päätelaitteita saatavana. Ei ole tiedossa, onko muita maita, jotka tulevat tarjoamaan lte-verkkoja 1,8 gigahertsillä. 2,6 gigahertsiin tulevat ensin suuret volyymit ja edullisimmat hinnat.”
4g-verkkoihin ei ole kiire. 3g-verkoissa on standardoitu jo nopeudet 56 megabittiin asti, ja Ericsson uskoo ensi vuonna valmistuvan 84 Mbit/s -versio. 4g-sukupolven lte-verkot voivat nostaa enimmäisnopeudet 100, jopa 150 megabittiin sekunnissa. Ensimmäiseksi markkinoille odotetaan usb-modeemeja.
4g-aikaan siirrytään joka tapauksessa erilaisessa kilpailu- ja taloustilanteessa kuin 3g-verkkoihin. ”Kilpailutilanne on muuttunut. Idästä on tullut uusia kilpailijoita, joita ei ollut silloin, kun 3g-verkkoja ruvettiin myymään vuonna 1999. On myös kilpailijoita, jotka ovat muuttuneet”, sanoi Laitala kiinalaiseen Huaweihin sekä Nokia Siemens Networksiin viitaten.
”Hintapaine on selkeästi kasvanut. Kiinalaisilla on erilainen kustannusrakenne ja toimintamalli. Meidän pitää vastata siihen haasteeseen”, myöntää Laitala. Ericsson on selvä markkinajohtaja mobiiliverkkojen toimituksissa, joten siellä on tarkka tuntuma kilpailutilanteesta.
Ericssonin liikevaihto on kasvanut Suomessa vuodesta 2004 tasaisesti hieman alle tai yli viiden prosentin luokkaa vuosittain, mutta kuluvalle vuodelle Janne Laitala odottaa jopa 10 prosentin laskua.
Telealan vuosittaiset investoinnit ovat Suomessa noin 500 miljoonaa euroa, mutta tässä rahapotissa mukana ovat muutkin kuin varsinaiset kiinteät ja mobiiliverkot. Summa on pysynyt aika tasaisena, koska operaattoreiden liikevaihdotkaan eivät ole järin kasvaneet.
”Operaattoreiden investoinnit ovat pysyneet melko tasaisesti samalla osuudella liikevaihdosta. Kun liikevaihto sitten laskee, investoinnitkin laskevat samassa suhteessa.”
Ericsson: Tekninen etumatkamme pitää
Teliasoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg sanoi Suomessa vieraillessaan taannoin provokatiivisesti ”ostavansa kiinalaisilta, koska heiltä saa parempaa ja halvemmalla”. Tällä Nyberg tarkoitti nimenomaan Huaweita, joka on tullut vahvemmin haastamaan länsimaisia verkkoyhtiöitä.
Vielä Huawei ei ole haalinut Suomessa isoa markkinaosuutta. Se pilotoi Teliasoneran verkossa.
Janne Laitala ei myönnä, että Huawei olisi teknisesti Ericssonia edellä, mutta tunnustaa kiinalaisella kilpailijalla olevan vahvuutensa. ”En sanoisi, että he ovat menneet meidän ohi millään alueella. Voi olla, että he joillakin alueilla heidän ratkaisunsa voivat olla lähempänä sitä, mitä heidän tietty asiakkaansa odottaa. On vaikea tarjota kaikkea kaikille siten, että se olisi paras kaikille.”
Yksi Huawein keksintö on yhdistää aiempaa edullisemmin 2g-, 3g- ja 4g-verkkolaitteet samaan kokonaisuuteen, jolloin operaattorille tulee vähemmän asennettavaa ja ylläpidettävää.
Suomessa Ericsson hakee kasvua panostamalla palveluliiketoimintaan, jonka osuus on jo 40 prosentin luokkaa. Se uskoo erityisesti television tulemiseen koteihin uusia jakelukanavia pitkin, kuten valokuituverkoista.
Teliasonera ilmoitti äskettäin tuovansa kaapeli-tv-verkon valokuituverkon kautta pääkaupunkiseudulle. Ericsson on eri tavoin mukana myös DNA:n ja Elisan hdtv- ja ip-verkkohankkeissa.
Suomeen on houkuteltu avainhenkilöitä maailmalta
Ericssonin Suomen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen johtaja Ari Jouppila kiittelee sitä, että tasokasta insinööriosaamista on saatavana korkeakouluista. Ericssonilla työskentelee pääkonttorissa ihmisiä 38 maasta, ja iso osa avainhenkilöistä on tullut Suomeen töihin Aasiasta ja muualta Euroopasta.
Ericssonin asiantuntijoita Suomessa on mukana muun muassa 3GPP-, IETF- ja IAB-standardointiryhmissä. Tulostakin on syntynyt. Pelkästään vuonna 2009 Suomen Ericssonissa tehtiin 91 patentoitavaksi hyväksyttyä keksintöä. Suomella on suhteellisen suuri osuus yhtiön kaikista vuoden 2008 yli tuhannesta patentoitavaksi haetuista keksinnöistä.
Yhtiö on aloittanut Suomessa myös uuden innovaatioprojektin, jossa kerättiin 1000 uutta ideaa liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiseksi. Niistä karsittiin eri vaiheissa ensin 100, sitten 10 ja lopulta yksi paras, jota lähdetään kehittämään kaupallisena hankkeena.
Ericsson työllistää Suomessa noin 1000 ihmistä, joista 950 työskentelee Kirkkonummen Jorvaksessa. Näistä noin 400 työskentelee tuotekehityksessä ja tutkimuksessa, kansainvälisessä palvelukeskuksessa suunnilleen saman verran. Asiakastuki, markkinointi ja myynti työllistävät loput. Tänä vuonna henkilömäärä on kasvanut noin 50 hengellä, lähinnä palvelukeskuksessa.
Ericssonin globaalin palvelukeskuksen johtaja Mikael Bjurs, toimitusjohtaja Janne Laitala ja tuotekehityskeskuksen johtaja Ari Jouppila esittelivät yhtiön suomalaista ylpeyttä, Media Gateway -laitetta. Niitä on alle 10 Suomessa, mutta maailmalla yli 5000. Kiinassa jo yli 1000. Kaapin piirikorttien kautta yhdistetään puheluita esimerkiksi kiinteiden ja mobiiliverkkojen välillä.
Ericsson on toiminut Suomessa vuodesta 1876, ja nykyiseillä nimellään vuodesta 1918. Suurin osa noin 1000 työntekijästä on pääkonttorissa Kirkkonummen Jorvaksessa. Toimitusjohtajan mukaan suuria vähennyspaineita ei ole, vaikka hintakilpailu on kovaa.
