Avointa koodia suositellaan virastoihin
12
Cossin Elias Aarnio (vas.) ja Kuntaliiton Tommi Karttaavi esittelivät avoimen koodin etuja ja sen asemaa julkisella sektorilla.
Moni näkisi mielellään, että avoimia ja ohjelmistoja ja rajapintoja käytettäisiin julkishallinnossa selkeästi enemmän kuin tähän asti. Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Karttaavi kertoo, että asiaa on nostettu pöydälle useassa yhteydessä ja uusia suosituksia on pian tulossa. Avoimen lähdekoodin saloihin sukellettiin Kuntaliiton tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa maanantaina.
Tapahtuma oli osa TTL:n (Tietotekniikan liitto) ja Avoimen lähdekoodin keskuksen järjestämää kiertuetta, jonka tilaisuuksia on marraskuussa järjestetty jo Tampereella ja Turussa. Joulukuun alussa poiketaan vielä Oulussa ja Rovaniemellä.
”Avoimet ohjelmistot ovat mielenkiintoinen aihe nykytilanteessa. Kuten viime viikolla julkistettu EVA:n tietoyhteiskuntaraporttikin kertoo, Suomi ei ole enää pärjännyt niin hyvin kuin voisi. Nyt on tärkeää miettiä, miten pääsisimme takaisin kärkeen ja miten avointa lähdekoodia voidaan hyödyntää tässä”, TTL:n toiminnanjohtaja Robert Serén sanoi avatessaan tilaisuuden.
TTL:n Robert Serén sanoi, että kynnystä avoimen koodin ohjelmistojen käyttöön pitäisi saada matalammaksi.
Tapahtuma oli suunnattu niin perustietoa avoimesta koodista kaipaaville kuin avoimia ohjelmistoja käyttäville tai käyttöä harkitseville julkishallinnossa ja yrityksissä.
Mahdollisuuksia ja haasteita
Perustietopaketin tarjoili Cossin Elias Aarnio. Hän korosti, ettei avointen ohjelmiston käytön pääpointti ole siinä, että niitä sanotaan ilmaisiksi – tärkeimmät edut ovat muualla.
Tärkeiksi eduiksi Aarnio nosti riippumattomuuden yhdestä toimittajasta, toteutuksen läpinäkyvyyden ja muokattavuuden. Toki myös kustannustehokkuus on arvokas asia: ”Käyttöönotto on edullista, kilpailutusmahdollisuus on käytettävissä koko elinkaaren aikana ja myös ohjelmistosta luopuminen eli ulospääsyhinta on pieni.”
Hän muisti myös tuoda esiin erilaisia haasteita. Näistä ehkä merkittävin on sopivien ohjelmistojen ja kumppanien löytäminen. Voi olla esimerkiksi hankala löytää komponentteja, jotka sopivat yhteen käytössä olevien omien tai asiakkaiden järjestelmien kanssa.
Laki avoimen koodin tueksi?
Kuntaliitossa tietoyhteiskunta-asioiden kanssa työskentelevä erityisasiantuntija Tommi Karttaavi selvitti, missä julkisella sektorilla mennään avointen ohjelmistojen ja rajapintojen kanssa.
Erilaisia suosituksia aiheesta on laadittu, mutta ne eivät ole konkretisoituneet parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa valtionhallinnossa on voimassa suositus, että yhteen toimittajaan sitoutumista on vältettävä, kun se on mahdollista.
Karttaavi kertoi valtiovarainministeriön Sade-ohjelmasta (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma), joka on poikimassa merkittäviä ehdotuksia avoimuuden lisäämiseksi.
”Ollaan muun muassa esittämässä, että tarjouskilpailuissa tulisi antaa etulyöntiasema ratkaisuille, joissa käytetään avoimia rajapintoja, standardeja ja ohjelmistoja. Harkittavaksi esitetään, tulisiko julkishallinto velvoittaa avoimen koodin ohjelmistojen käyttöön lainsäädännöllä”, hän sanoi.
