Cisco: Nostakaa laajakaistan laatua, ei vain megabittejä
5
Paolo Campoli sanoi, että kiinteät ja mobiilit laajakaistat täydentävät hyvin toisiaan. Kiinteä yhteydet ovat nopeuksissa 4–5 vuotta mobiilia edellä. "Olennaista on katsoa todellista suorituskykyä, ei ilmoitettua nimellisnopeutta."
Suomi ei menestynyt tietoliikenneyhtiö Ciscon laajakaistan laadun tutkimuksessa. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) puolustautui, että Suomi on tuomassa vähintään megabitin yhteyden liki kaikkien saataville kesään 2010 mennessä. Helsingissä vieraillut Cisco-johtaja Paolo Campoli sanoo, että Suomessa pitää katsoa laajakaistaa monipuolisemmin, jos maa haluaa takaisin kehityksen kärkeen.
Laajakaistan levinneisyys onkin Suomessa Euroopan kärkipäästä. ”Levinneisyyden lisäksi pitäisi huolehtia yhteyksien laadusta. Päättäjien ja toimijoiden pitäisi katsoa verkon kuormitusta, viiveitä ja liikenteen symmetrisyyttä. Tulevaisuuden palvelut vaativat näitä.”
Paolo Campoli toimii Ciscon operaattoriasiakkaita palvelevan yksikön liiketoiminnan kehitysjohtajana. Hän puhui Tiedon Vaikuttajaforum-tapahtumassa Hämeenlinnassa tällä viikolla teleyhtiöiden johtajille ja johtaville virkamiehille.
Tulevaisuuden palveluiden edistämiseksi valokuitua pitäisi vetää lisää ja mobiiliyhteyksiä päivittää seuraavan sukupolven verkkoihin.
Megabitit eivät kerro palvelun laadusta
Ciscon Paolo Campoli huomauttaa, että suomalaisten ei pidä myöskään tuijottaa liikaa laajakaistaliittymien nimellisnopeuksiin. Niillä ei ole merkitystä, jos todellinen palveluntaso ei vastaa tätä. Langattomien verkkojen megabitin kaista ei ole sama asia kuin kiinteän verkon megabitti, kun latenssi eli vasteajat ja verkon viiveet ovat korkeammat.
”Kannattaa katsoa katsoa, mitä yhteydellä voi todella tehdä, ja kuinka suuren osan ajasta lähellekään nimellisnopeutta edes päästään”, hän sanoo. Esimerkiksi puhe- ja videoyhteydet, verkkopelit ja monet yrityssovellukset vaativat alhaisia viiveitä toimiakseen sulavasti.
Suomi on jo reagoinut
Ei voi kuitenkaan sanoa, ettei mitään olisi tehty. Suomessa valtio on jo aloittanut ohjelman 100 megabitin laajakaistan viemiseksi liki koko maahan vuoteen 2015 mennessä, ja 4g-verkkoluvatkin jaettiin marraskuussa.
Isoimmat operaattorit myös rakentavat valokuitua. Yksin Teliasonera arvioi voivansa myydä 100 megabitin yhteyden parin vuoden päästä 800 000 kotiin. Pääkaupunkiseudulla toimivan Welhon 110 megabitin laajakaistan peittoalueella on yli 300 000 kotitaloutta. Welho kaavailee nostavansa nopeuden jopa 200 megabittiin sekunnissa.
Operaattoreita valvova Viestintävirasto on teleyhtiöiden haja-asutusalueiden yleispalveluvelvoitteissa asettamassa vähimmäistason vaatimukset sille, miten lähelle 1 Mbit/s -tasoa toteutuvien nopeuksien pitää yltää.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka antaisi kuluttajille oikeuden suurempiin korvauksiin, jos laajakaistaliittymän nopeus ei vastaa markkinointia. Nykyisin kuluttajat ovat arvostelleet erityisesti mobiililaajakaistan villiä markkinointia.
Valokuidun kaivaminen on kallista erityisesti syrjäseuduilla, mutta se on tehokas tapa nostaa verkkoinfra vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osa kuiduista voidaan vetää muutenkin pakollisten viemäriremonttien yhteydessä.
Sen sijaan yhteyksien vasteajoille ei ole vieläkään asetettu Suomessa vähimmäisvaatimuksia. Asian merkitys kuitenkin kasvaa, jos mobiililiittymillä yritetään korvata haja-asutuksen kiinteitä laajakaistoja.
Symmetrisen kaistan tarve lisääntyy
Ciscon laajakaistan laatuselvityksessä luokiteltiin maat sen mukaan, miten ne selviytyvät tämän päivän verkkosovelluksista ja miten kasvuvaraa on tulevaisuuteen. Suomen 21. sija tarkoittaa sitä, että perustason laajakaistat riittävät pääasiassa nykyisille palveluille. Sen sijaan tulevaisuuden verkkopalveluissa nykyinen verkkoympäristö ei riitä pitkälle.
”Kaksi nousevaa trendiä ovat tarve symmetriselle kaistanleveydelle ja voimakas tiedonsiirron kasvu”, sanoo Paolo Campoli.
Perinteisesti laajakaistat ovat kodeissa asymmetrisiä, eli tietoa kulkee nopeammin verkosta kotiin kuin toiseen suuntaan. Symmetrisen kaistan tarvetta lisää se, että kuluttajat entistä enemmän myös lähettävät sisältöä webiin.
Kupariverkkojen dsl-tekniikan kuluttajaliittymät soveltuvat huonosti symmetrisiin liittymiin. Valtaosa on asymmetrisiä adsl- ja adsl2+-liittymiä. Campoli huomauttaa, että symmetrisen kaistan tarjoaminen vaatisi huomattavasti lisää valokuituverkkojen peittoa.
Kaistan kasvu pilvipalveluista ja videoista
Suuri osa kaistan kasvusta tulee ip-tv-palveluista ja nettivideoista, kuten Youtubesta. Etenkin hd-tason video nostaa tiedonsiirron määriä.
Cisco laskee, että tiedonsiirto kasvaa kiinteissä verkoissa jopa 70 prosentin vuosivauhtia ja mobiiliverkoissa vähintään 140 prosentin vuosivauhtia tulevina vuosina. Rohkeimmat arviot odottavat tiedonsiirron määrän vuosittain tuplaantuvan vuoteen 2013 asti.
”Aiemmin arvioitiin, että suurin kaistan kasvu tulisi vertaisverkoista, mutta nyt videoiden katsominen verkossa on ohittamassa sen.”
Yrityksissä taas kaistaa lisäävät pilvipalvelut ja sovellusten ostaminen palveluna (saas, software as a service) sekä muun muassa videoneuvottelut.
Paolo Campoli sanoo, että vaarana on, että verkkoinvestoinneissa katsotaan liikaa tehokkuutta, eikä kasvuvaraa tulevaisuuteen synny. Verkkoinvestoinnit ovat 15–20 vuoden hankkeita, jotka tehdään pitkälle tulevaisuuteen.
”Suomen pitää päättää, haluaako se olla innovatiivisten kärkimaiden joukossa, vai tyytyykö tehokkuusajattelun mukaan vähimmäistasoon.”
Suomi putosi 20 parhaimman maan kärjestä laajakaistan levinneisyyttä ja laatua mittaavassa selvityksessä, joka julkistettiin lokakuussa. Suomi oli vahvoilla levinneisyydessä, mutta yhteydet ovat keskimäärin hitaita, ja vasteajat monesti korkeita. Näillä eväin ei Ciscon mukaan menesytytä tulevaisuudessa.
