Digikamerat toivat Nobel-palkinnon
Willard Boyle (vas.) ja George Smith.
Fysiikan Nobel-palkinto meni tänä vuonna tiedemiehille, jotka ovat mahdollistaneet tietotekniikan vallankumouksen. Toinen puoli palkintoa meni ccd-kennon keksijöille, joiden ansioksi luetaan digikamerat ja sen myötä koko nykyaikainen kuvan välitys. Toinen osa palkintoa liittyy valokuituihin, jotka ovat mahdollistaneet internetin ja tietoyhteiskunnan.
Valokuitujen läpimurron teki Charles Kao vuonna 1966. Hän työskenteli Lontoossa ITT-telejätin palveluksessa, ja kehitti tavan välittää valopulsseja pitkien matkojen päähän puhtaassa lasikuidussa. Näin hän laski perustuksen nopeille valokuituyhteyksille, jotka ovat internetin runko. Nykyiset laajakaistanopeudet ja monet internetin ja tietoliikenteen palvelut eivät olisi mahdollisia ilman nopeita valokuituyhteyksiä.
Ccd-kuvakenno on digikuvauksen perusta
Toisen puolen fysiikan Nobelia saivat Willard Boyle ja George Smith. He työskentelivät Bell Labs -laboratorioissa New Jerseyssä Yhdysvalloissa. Vuonna 1969 he keksivät ensimmäisen ccd-kuvakennon (charge-coupled device).
Alun perin tarkoitus oli kehittää uudenlainen muisti, mutta laite toimikin kuvatiedon tallentajana. Keksintö loi pohjan koko nykyaikaiselle valokuvaukselle ja myös videokuvalle. Ilman kuvakennoa olisi vaikea kuvitella tietokoneistettua kuvankäsittelyä, elektronista julkaisua, digikameroita tai internetin valtavaa kuva- ja videosisältöä.
Nobel-palkinnon rahallinen arvo on miljoona euroa.








