FiComilta täyslaidallinen tekijänoikeusväelle
5
Monet aluksi uusilta ja oudoilta vaikuttaneet asiat ovat muuttuneet myöhemmin itsestään selviksi osaksi arkitodellisuutta.
Piratismisodan rintamalinja on Suomessa siirtymässä tekijänoikeusväen ja operaattoreiden välille, kun tekijänoikeuslakia ollaan muuttamassa. Operaattoreiden ääntä kannattavan Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento ottaa asiaan kärkevästi kantaa toimialakatsauksessaan. Viestinä on, että ajat muuttuvat.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevaa esitystä lakimuutokseksi on hierottu tekijänoikeustoimikunnassa, jossa ict-alan näkemykset eivät ole päässeet esiin. Kysehän on siitä, että operaattorit halutaan määrätä estämään asiakkailtaan pääsy piraattipalveluihin. Svento moittii toimikunnan kokoonpanoa täysin vinoutuneeksi.
”Ict-ala on nähnyt lankaverkon merkityksen katoamisen, kaukopuheluiden poistumisen, ilmaisten ip-puheluiden tulemisen, kännyköiden ja tietokoneiden hintatason romahduksen, kirjeliikenteen muuttumisen sähköposteiksi, ulkoistuspalveluiden hintatason olennaisen alentumisen ja television digitalisoinnin. Siksi ict-alan edustajien on vaikea ymmärtää argumentteja siitä, että asiat tulisi tehdä niin kuin ne on aina ennenkin tehty”, Svento kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että tekniikan kehityksen historia pitää sisällään surkuhupaisan listan kunkin aikakauden innovaatioista, jotka on alkumetreillään haluttu kieltää laittomina.
”Luettelo alkaa Villin lännen kapakoiden automaattipianoista ja päättyy tämän päivän keskusteluun vaikkapa verkkotallentamisesta videonauha- tai digiboksitallentamisen vaihtoehtona”, Svento sanoo.
Laajakaistakin hiertää
Toinen asia, joka operaattorimaailmassa on ollut jo pitkään esillä on laajakaistaverkon rakentaminen. Nopeaa laajakaistaa pitäisi viedä kaikkialle, mutta operaattoreita kiinnostaa sen rakentaminen vain sinne, missä asiakkaat ja tuotot asuvat. Toinen puoli on peruspalveluvelvoite, joka takaa kaikille suomalaisille vähintään megaisen nettiyhteyden. Siinäkin tavoitteet ja operaattoreiden panos/tuotos-laskelmat lyövät toisiaan korville.
”Ongelmat ovat syntyneet ennen kaikkea kahdesta syystä: kysyntä on ollut toivottua vähäisempää ja hanke on muuntunut piloteissa puhtaiksi Kuitu kotiin -hankkeiksi. Jälkimmäinen on johtanut hintatason nousuun, joka on vähentänyt kysyntää. Kysynnän vähäisyys taas on nostanut yksikkökustannuksia. Itseään vahvistava kehä on valmis”, Reijo Svento pohtii.
Hänen mukaansa laajakaistastrategia on palautettava alkuperäiseen muotoonsa, jossa sadan megan yhteys tuodaan korkeintaan kahden kilometrin päähän pysyvästä asutuksesta. Jokainen päättää sitten itse, millä teknologialla ja millä nopeudella hän haluaa liittymän kotiinsa.
”Yleispalveluvelvoitteen mukaisen yhden megan liittymän ja huippunopean sadan megan kuituliittymän väliin mahtuu toki muitakin vaihtoehtoja, muun muassa nyt käyttöön otettavat 800 megahertsin taajuudet mahdollistavat myös niin kutsutun viimeisen mailin toteuttamisen”, Svento tarjoaa.
