Huijareiden taskuun satoja tuhansia Suomesta
0
Keskusrikospoliisi toteaa, että kansainväliset nettipetokset jäävät usein selvittämättä. Ilmoitukset tällaisista tapauksista lisääntyvät jatkuvasti, mutta KRP:llä ei ole tiedossa ainoatakaan tapausta, jossa uhri olisi saanut rahansa takaisin. Menetykset ovat joissakin tapauksissa olleet suuriakin.
Poliisi kertoo saaneensa talven ja kevään aikana runsaasti ilmoituksia erilaisista kansainvälisistä petoksista, jotka on tehty internetin tai sähköpostin välityksellä.
Petokset jakautuvat kahteen ryhmään. Osa koskee netin kautta myytäviä tavaroita aina ajoneuvoista pienempiin kapistuksiin. Loput koostuvat lähinnä nigerialaishuijauksen sukuisista tapauksista, joissa vastaanottajaa houkutellaan siirtämään erilaisia veroja ja muita maksuja ulkomaille – luvassa kun on esimerkiksi lottovoitto, perintö tai työpaikka.
KRP:n mukaan yksittäiset suomalaiset asianomistajat ovat menettäneet näissä jutuissa rahaa muutamista tuhansista euroista jopa noin 100 000 euron summiin.
Poliisi ei tiedä yhtään tapausta, jossa huijatut rahat olisi onnistuttu samaan takaisin.
Sinisilmäisyys ei kannata
Huijatut ovat usein syyllistyneet melkoiseen varomattomuuteen rahojaan hukatessaan. KRP:n mukaan huijaus olisi useissa ilmoitetuissa tapauksissa ollut mahdollista tunnistaa ennen vahingon syntymistä esimerkiksi selvittämällä, missä muissa yhteyksissä kyseiset nimet, sähköpostiosoitteet, esineet ja palvelut internetissä esiintyvät.
Internetissä on useita sivustoja, jotka ovat erikoistuneet tietojen keräämiseen etumaksupetoksista tai joilla voi arvioida verkkokaupan luotettavuutta, Yksi tällainen on Euroopan kuluttajakeskuksen verkkokauppa-apuri.
Kansainvälisissä huijaustapauksissa KRP joutuu turvautumaan ulkomailta pyydettävään virka-apuun, koska sillä ei ole toimivaltaa rajojemme ulkopuolella.
Virka-apupyynnöt ovat usein hedelmättömiä. Pyyntöön saatetaan suhtautua viileästi jo siksi, että huijattu on ollut turhan huoleton.
Joissakin maissa viranomaiset ovat vetäneet rajan 5000 euroon – sitä pienemmissä huijauksissa virka-apua ei anneta. Vaikka apua heltiäisikin, rikosten tekijöitä on usein mahdoton jäljittää, koska he käyttävät yhteydenpitoon puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita ja pankkitilejä, joiden perusteella heitä ei voida tunnistaa.
