IDC: Suomi on mobiililaajakaistan kärkimaa
0
Laajakaistan nelikentässä oikeaan reunaan hieman keskitason yläpuolelle sijoittuva Suomi on IDC:n mukaan mobiililaajakaistan kehittynein maa Länsi-Euroopassa. Sen rinnalle yltää Itävalta. Suomi on hieman yli keskitason länsimaista myös kiinteän laajakaistan levinneisyydessä, mutta ei kuitenkaan aivan kärjessä. (Kuvat: IDC)
Euroopassa oli vuoden 2009 lopussa yli 20 miljoonaa mobiililaajakaistan käyttäjää, kun heitä vuoden 2007 lopussa oli vasta seitsemän miljoonaa, arvioi tutkimusyhtiö IDC. Se odottaa vauhdikkaan kasvun jatkuvan vuoteen 2013 asti. IDC nostaa raportissaan Suomen esille mobiililiittymien kannalta erityislaatuisena esimerkkinä Euroopassa.
Suomessa oli karkean arvion mukaan vuoden lopussa noin miljoona mobiililaajakaistaa. Kiinteiden liittymien määrä on kääntynyt jo laskuun suurimmilla operaattoreilla. Markkinointipanostukset on siirretty perusliittymien osalta mobiiliyhteyksiin. Kiinteissä verkoissa panostetaan lähinnä nopeimpiin kaapeli-tv- ja valokuituverkkoihin.
Mobiililaajakaista tarkoittaa 3g- tai 4g-yhteyttä esimerkiksi kannettavassa tietokoneessa usb-modeemilla tai sisäisellä modeemilla kiinteällä kuukausimaksulla.
Tutkimusyhtiö IDC uskoo, että mobiililaajakaistan tulot kaksinkertaistuvat vuoteen 2013 mennessä viime vuoteen nähden.
“Useimmissa tapauksissa mobiililaajakaista ei korvaa kiinteää”, sanoi IDC:n Euroopan kuluttajien mobiilipalveluiden tutkimusjohtaja John Delaney raportin julkistuksessa.
Suomi on Länsi-Euroopan kiinnostavimpia maita mobiililaajakaistassa, jatkaa Euroopan telealan tutkimuspäällikkö Jan Hein Bakkers IDC:stä.
Uusia kiinteä laajakaistan liittymiä on tullut vähemmän vuodesta 2005 alkaen, ja kesästä 2009 alkaen kiinteiden laajakaistojen määrä on vähentynyt, mutta mobiililaajakaista on kasvanut vahvasti vuodesta 2007 ja 2008 alkaen.”
Suomen markkina on erikoisuus
IDC:n analyytikoiden mukaan Suomen laajakaistamarkkinassa on monia erityispiirteitä, joiden takia se on kiinnostavaa seurattavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ilmiö toistuisi samassa laajuudessa muissa maissa. Siihen analyytikot eivät raportissaan edes usko.
Bakkersin mukaan Suomeen kehitykseen on useita syitä. Täällä on paljon yhden hengen kotitalouksia suhteessa muuhun Länsi-Eurooppaan. IDC arvioi, että mobiiliyhteyden joustavuus palvelee erityisen hyvin yhden hengen talouksia.
Suomessa DNA. Elisa ja Teliasonera myyvät mobiilia datasiirtoa kiinteillä kuukausimaksulla. DNA ja Elisa ovat hinnoitelleet yhteyden nimellisnopeuden mukaan, Soneralla taas on vain yksi hinta.
Länsi-Euroopassa yleistä on myydä kiinteällä kuukausimaksulla dataa vain esimerkiksi 3−5 Gt/kk -rajaan asti. Ero osaltaan selittänee palveluiden suurempaa suosiota Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Toiseksi Suomessa on hyvin kehittynyt mobiiliala, ja enää alle puolella kotitalouksista oli IDC:n laskelman mukaan perinteinen kiinteä puhelinliittymä. Se on alhaisin osuus koko Länsi-Euroopassa.
IDC on huomioinut myös kolmen suuren operaattorin isot markkinointipanostukset mobiililaajakaistaan.
Lisäksi IDC:n mukaan kiinteän laajakaistan osuus on ollut jo korkea, ja kiinteän laajakaistan saartavuus on ollut usein heikko haja-asutusalueilla. Näillä alueilla langattomiin yhteyksiin on panostettu aiempaa enemmän. Viimeiseksi IDC selittää Suomen tilannetta sillä, että monilla on kakkosasunto tai kesämökki, jonne halutaan mukana kulkeva yhteys.
IDC:n mukaan mobiililaajakaista voi yleistyä niin kiinteiden yhteyksien rinnalla kuin sen korvikkeena. Parhaalta näyttää teleoperaattoreiden kannalta se, jos kiinteää ja mobiiliyhteyttä saadaan paketoitua yhteen. Silloin teleyhtiöt voivat tutkimusyhtiön mukaan kasvattaa sekä liittymämääriään että asiakkaiden keskimäärin liittymistä maksamaa kuukausilaskua.
Kiinteä laajakaista jatkaa kasvua Euroopassa
“Mobiililaajakaista tuo paineita operaattoreille sekä asiakkaiden kokonaismäärän että keskimääräisen kuukausittaisen laskutuksen kannalta”, sanoi Jan Hein Bakkers. IDC ei kuitenkaan usko, että kehitys kääntyisi negatiiviseksi Euroopassa ainakaan vuoteen 2013 mennessä. “Uskomme, että valtaosa asiakkaista ottaa mobiiliyhteyden kiinteän rinnalle, mutta pelkkä mobiililiittymä on houkutteleva vaihtoehto osalle kuluttajista.”
Koko Euroopassa saatiin vielä yhdeksän miljoonaa uutta kiinteää laajakaistaa, vaikka kasvu loivenikin takavuosiin nähden. Vuoteen 2013 loppuun mennessä IDC arvioi kiinteää laajakaistan olevan yli 130 miljoonaa liittymää Länsi-Euroopassa, kun niitä viime vuoden lopussa oli reilut 113 miljoonaa.
Entistä nopeammat mobiiliverkkojen hspa- ja lte-yhteydet voimistavat IDC:n mukaan otettaan kiinteiden yhteyksien kilpailijoina, kun niiden teoreettinen kaistanleveys lähestyy nykyisten adsl- ja adsl2+-linjojen tiedonsiirtonopeuksia. Vanhalla adsl-tekniikalla jäädään 8 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuteen, ja adsl2+-tekniikallakin usein 10−12 Mbit/s -tasolle, vaikka nimellisnopeus onkin 24 Mbi/s.
IDC neuvoo operaattoreita siirtymään nimellisnopeuksien markkinoinnista todellisiin toteutuviin nopeuksiin tai palveluiden käyttökokemuksen markkinointiin.
Tutkimusyhtiö IDC:n web-seminaari on yhä katsottavissa ja kuunneltavissa webissä.
Kiinteän laajakaistan liittymät ovat Suomessa olleet laskussa kohta vuoden, kun taas mobiilit laajakaistat kasvavat vauhdikkaasti, arvioi tutkimusyhtiö IDC.
