Intel ja Nokia tutkimaan 3d-käyttöliittymiä mobiililaitteissa
1
Oulussa puhuivat (vasemmalta alkaen) viestintäministeri Suvi Lindén, Nokian teknologiajohtaja Rich Green, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Intelin teknologiajohtaja Justin Rattner ja Oulun yliopiston CIE-eskuksen johtaja Heikki Huomo.
Oulu – Intel ja Nokia uskovat, että mobiililaitteiden kilpailussa käytettävyydellä on entistä suurempi painoarvo. Tulevaisuuden käyttöliittymät voivat olla kolmiulotteisia sekä hyödyntää virtuaalihahmoja ja -maailmoja. Näitä yhtiöt alkavat tutkia yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa perustettavassa uudessa tutkimuskeskuksessaan.
Ensin voisi ihmetellä, mitä tekemistä puolijohdeyhtiö Intelillä on käyttöliittymien kehityksessä."Kilpailun kannalta ei ole mielekästä enää vain pakata yhteen laiteominaisuuksia, kuten suoritin, muisti, näyttö ja viestintäyhteydet, ja sillä selvä. Entistä on mietittävä, mihin laitetta käytetään. Koko kehitys on mietittävä käyttökokemuksen kannalta”, sanoi Intelin teknologiajohtaja Justin Rattner. 3d-tekniikka voi muuttaa tapamme käyttää mobiililaitteita.”
“Oulun yliopisto on hyvä ympäristö vahvalle tutkimukselle ja yhteistyölle. Täällä on paljon lahjakkaita ihmisiä”, kehui Justin Rattner.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen uskoi, että uusi tutkimuskeskus vahvistaa Oulun yliopiston asemaa kansainvälisesti arvostettuna yliopistona.
Elokuussa aloittanut tutkimuskeskus jatkaa Nokian ennestään tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa.
“Olemme tehneet vuosia tuottavaa yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Tämä on erinomainen alue tuotekehitykselle”, säesti Nokian teknologiajohtaja Rich Green.
Tutkimushankkeet sijoittuvat Oulun yliopiston CIE-keskukseen (Center for Internet Excellence), joka on nimensä mukaisesti keskittynyt seuraavan sukupolven internetsovellusten kehittämiseen.
3d-käyttöliittymistä haetaan seuraavaa mullistusta
3d-näkymä voisi toimia esimerkiksi chatin, verkkokaupan tai web-yhteisön käyttöliittymänä. Kuvassa Mahtava-yhtiön Nokialle tekemä demo.
Perinteisesti 3d-käyttöliittymiä on nähty peleissä ja Second Lifen kaltaisissa viihteellisissä ympäristöissä. Intel ja Nokia uskovat, että niitä voitaisiin käyttää enemmän myös hyötysovelluksissa.
Tulevaisuuden käyttöliittymä voi olla esimerkiksi kolmiulotteinen näkymä kodin lämpötilan, sähkön hallintaan tai teollisuuden laitteiden hallintaan etänä. Virtuaalihahmojen avulla voitaisiin kokeilla ihmisten päälle aidon näköisiä vaatteita nettiostoksilla.
Mobiililaitteilla ja tietokoneilla voisi osallistua samoihin 3d-tiloihin, joissa olisi niin hyötysovelluksia, Twitterin kaltaista viestintää kuin pelejäkin. Demoja on rakennettu Oulussa jo niin asiakas-palvelin- kuin vertaisverkkopohjalta.
Tulokset käyttöön open sourcena
Nokian Mikko Terho sanoi, että monimutkaisia 3d-käyttöliittymiä on jo peleissä. Tulevaisuudessa ne voivat toimia kehittyneiden mobiililaitteiden hyötysovelluksissa.
Nokian kehittäjäprojekteja vetävä Nokia Fellow Mikko Terho korosti Tietokone-lehden haastattelussa, ettei tutkimushankkeille ole tiettyä aikarajaa, vaan kyse on pitkän aikavälin perustutkimuksesta.
Intel ja Nokia eivät kuitenkaan julkistaneet uusia resursseja MeeGo-älypuhelinten kehityksen. Nokian Rich Green sanoi, että Oulun tutkimuskeskuksessa keskitytään perustutkimukseen, mutta sen tulokset voivat aikanaan hyvinkin näkyä myös MeeGo-laitteissa. Lokakuussa pidetään MeeGo-kehittäjäkonferenssi, ja Nokia on lupaillut merkittävää MeeGo-kehitysaskelta tälle vuodelle.
Yhteistyön ensimmäinen vaihe kestää kolme vuotta, ja sen jälkeen katsotaan, mitä on saatu aikaan. “Open source -projekteilla on vain alku, eivät ne koskaan pääty”, kiteytti Terho. Intel ja Nokia pistävät siis hankkeen alulle, ja toiveena on saada kehittäjät sen jälkeen mukaan.
Tavoitteena on vähintään on saada aikaan kolmiulotteisten internetkäyttöliittymien “keittokirja”, ja tulokset aiotaan julkaista avoimen lähdekoodin BSD-lisenssillä. Terhon mukaan BSD-lisenssiin päädyttiin, jotta kumppanitkin voivat jatkaa liiketoimintansa kehittämistä, vaikka tuovatkin omaa koodiaan ja osaamistaan mukaan hankkeisiin.
Mikko Terho totesi, että tavoitteena on kehittää koko toimialalle avoin toimintamalli, mutta raskaaseen telealan standardointimalliin ei lähdetä. “Uutta teollisuusstandardia ei olla rakentamassa. Koodipohja on standardi ja saatavana BSD-lisenssillä”, sanoi Mikko Terho.
“MeeGo on hyvä alusta sovellusten kehittämiseen. Sovellukset voidaan viedä niin autoihin, kannettaviin tietokoneisiin kuin autoihin ja viihdejärjestelmiin. Miten 3d-sovellukset sitten toimivat sen kanssa, jää vielä nähtäväksi.”
Kansalaiset mukaan kehitykseen
Intelin Euroopan tutkimuslaboratorioiden johtaja Martin Curley sanoi Tietokoneelle, että Oulun yliopisto toimii elävänä laboratoriona, jossa tavalliset kansalaiset otetaan mukaan kehittämään ja kokeilemaan tutkimushankkeen tuloksia.
He pääsevät mukaan esimerkiksi Oulun avoimen langattoman Pan-Oulu-verkon kautta. “Meillä on mahdollisuus kokeilla uusia ja nyt tuntemattomia asioita suuren yleisön kanssa jo piakkoin.”
Curley ja Terho ja pitävät kolmen vuoden yhteistyötä tällä toimialalla riittävän pitkänä alkuun pääsemiseksi. Tutkijoita on ainakin alkuvaiheessa parisenkymmentä. “Se on riittävä määrä ihmisiä tuottamaan tuloksia”, sanoi Terho.
Intelillä on 22 tutkimuskeskusta Euroopassa, joista viimeisin eli Oulu on pohjoisin. Martin Curley arvioi, että lisää on tulossa Eurooppaan.
Nokia tekee eri tutkimushankkeissaan läheistä yhteistyötä myös muun muassa Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston Äskettäin se julkisti aloittavansa MeeGo-kehityshankkeita Jyväskylän yliopiston kanssa.
Vuonna 2007 aloitettu realXtend-ympäristö on avoimen lähdekoodin alusta 3d-maailmojen luomiseen. Sitä esiteltiin Oulussa Windows-sovelluksena tietokoneella ja Qt-sovelluksena MeeGo-alustalla Aavan Atom-laitteessa.
