Muhkeaa julkista it-rahapottia ei leikata
2
Ministeri Kiviniemi sanoi, että yhteistyötä on kuntien välillä ja valtion kanssa lisättävä paljon. Hän kiitteli hyvää lainvalmistelua mainioksi pohjaksi uudistuksille.
Suomessa toivotaan suuria tuottavuushyötyjä kuntien ja valtion tietojärjestelmien kehittämisestä ja yhteisten arkkitehtuurien käytöstä. Tietohallinnon budjettia ei aiota leikata, vaan hyötyjä haetaan uuden tekniikan paremmasta käytöstä.
Julkishallinnon ict-menot olivat Suomessa noin 2,1 miljardia euroa vuonna 2009, josta valtion osuus oli noin 800 miljoonaa ja kuntien noin 1,2 miljardia euroa.
"Emme tavoittele tietohallintokustannusten vähentämistä", sanoi hallitusneuvos Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä. Sen sijaan tavoittena on menojen kasvun estäminen ja uudenlaiset palvelut. Asiakaspalvelunkin pitäisi parantua.
Uusien investointien paineet ovat kovat, mutta rahaa ei saisi kulua enempää. Näin linjasi pääministeri Matti Vanhanen (kesk) työryhmän aloittaessa työtään. Asioita on siis tehtävä tehokkaammin.
Koko valtionhallinnossa tuottavuushyödyt voivat olla eri arvioiden mukaan 20 prosentin tai jopa 40 prosentin luokkaa. Panostukset tietotekniikkaan tuovat toivottavasti säästöjä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Tavoitteena on, että kunnat ja valtiot pystyvät rakentamaan kattavat sähköiset palvelut. Kuntien satoja eri suljettuja ohjelmistoja yritetään ainakin osittain korvata keskitetyillä verkkopalveluilla.
Uuden lain vaikuttavuusarviointi on kuitenkin vasta tuloillaan, ja sitä toivotaan kertyvän lausuntokierrksella.
"Keppiä kunnille ei tarvita"
Keskiviikkona hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle (kesk) luovutettiin Säätytalolla luonnos laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteen toimivuudesta.
Lain mukaan valtiovarainministeriön tehtävä on ohjata koko julkista tietohallintoa.
Uusi laki ei koske vain kuntia ja valtion virastoja, vaab myös joitain muitakin julkista valtaa käyttäviä organisaatioita.
Valtiovarainministeriö asettaa asetuksillaan ohjeet ja määräykset, joita julkishallinto voi käyttää hankintojensa tukena.
Kunnissa on kehitetty paljon omia järjestelmiä, jotka juttele keskenään. Tämä on hidastanut kuntaliitosten hyötyjen toteutumista. Ministeri Kiviniemi ei silti usko, että keppiä tarvitaan.
”Kuntaliitto ja kunnat ovat olleet lain valmistelussa mukana. Niillä on suuri halu uudistuksiin”, sanoi ministeri Kivinemi.
Valtiovarainimisteriö saa it-vallan
Yrjö Benson on valtion it-johtaja, joka vastaa ministeriössä valtion t-konseniohjauksesta. Hän työskenteli aiemmin Nokiassa, jossa arkkitehtuurien yhdistäminen toteutettiin jo lähes 10 vuotta sitten.
Valtion it-johtaja Yrjö Benson totesi Tietokone-lehdelle Säätytalolla, että lakiluonnos on ”erittäin merkittävä” etappi, koska jo nyt kuntien ja valtion it-hallinnoissa nähdään, mihin suuntaan on syytä edetä.
”Yrityksissä uudet ajatukset pitää aina myydä. Julkishallinnossa nämä etenevät toisin. Kun asioista on säädetty laki, niitä aletaan myös heti noudattaa”, totesi Benson. Hän sanoi, että valmistelu on itse asiassa käynnistynyt jo eduskunnassa vuonna 2005, ja edennyt hallituksessa viime vuonna.
Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä arvioi, että jo parin vuoden päästä pitäisi olla yhteisiä palveluita ja standardeja. Samoin yhteen toimivuutta olisi rakennettu siinä ajassa. Näin konkreettisia tuloksia voidaan odottaa viiden vuoden kuluessa
Lakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle, ja tavoite on saada laki eduskuntaan ja hyväksytyksi vielä tämän hallituskauden aikana.
