Mahtisäästöt tietotekniikassa avoimella koodilla
38
Elias Aarnio kysyy, onko järkeä sitoa koulujen resursseja kalliisiin ohjelmistolisensseihin.
Avoimen koodin ratkaisuja on tuotu kouluihin jo lukuisissa kunnissa, mutta varsinaista suuren mittakaavan läpilyöntiä ne eivät ole vielä tehneet. Niillä kuitenkin lasketaan olevan saavutettavissa valtavat säästöt. ”Säästöt eivät ole tavoitteena kurjailun vuoksi vaan jotta saadaan resurssit järkevämpään käyttöön”, sanoo Avoin koulu -hankkeen projektipäällikkö Elias Aarnio.
Hankkeessa ovat mukana muun muassa avoimen lähdekoodin keskus COSS ja IBM.
”Kunta- ja koulukohtaisten ratkaisujen tilalle tarvitaan valtakunnallinen verkkopohjainen järjestelmä”, IBM:n Johan Sandell sanoo.
IBM:n toimitusjohtaja Johan Sandell perustelee firmansa mukana oloa sillä, että IBM:n strategiana on ollut jo pitkään avoimuuden edistäminen niin ohjelmissa kuin rajapinnoissakin: ”Avoimuus mahdollistaa monen toimijan mukanaolon.”
Sandellin mukaan tietotekniikan käytössä kouluissa on runsaasti parannettavaa, niin Suomessa kuin muuallakin.
”Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa, mutta menestys on tullut ilman tietotekniikan käyttöä. Nyt on syytä tehdä jotain tälläkin puolella, jotta voimme säilyttää asemamme”, hän sanoo.
Sandell pitää mahdollisena jopa valtakunnallisen oppimisen ja opetuksen järjestelmän rakentamista tältä pohjalta, mutta ei suostu veikkaamaan aikataulua tuon maalin saavuttamiselle.
Säästöä kaikessa
Avoin koulu -hankkeen laskelmien mukaan koulut voisivat säästää jopa 70 prosenttia tietotekniikan hankinta- ja ylläpitokuluista vaihtamalla suljetuista järjestelmistä avoimiin.
Kunnilla on aina pulaa rahasta, joten koulutusrahat on parempi käyttää opetuksen kehittämiseen kuin ohjelmistolisensseihin. Energiaakin säästyy, jos pc:t vaihtuvat kevytpäätteisiin.
Avoin koulu -demoa voi käydä itse kokeilemassa netissä. Tavoitteena on ollut koota yhteen erilaisia perustoimintoja, joista mahdollisimman monia voidaan käyttää laiteriippumattomasti selaimen kautta ja myös teholtaan vaatimattomilla laitteilla.
”Windows-kannettavia meillä oli lopulta enemmän mikrotuen pöydällä korjausjonossa kuin opetuskäytössä”, rehtori Riitta Rekiranta muistelee.
Erityisesti Opinsys-yhtiö on kunnostautunut viemällä avoimiin ohjelmistoihin perustuvia järjestelmiään kouluihin. Yksi näistä kouluista on Kauniaisten suomenkielinen yläkoulu, jonka rehtori Riitta Rekiranta on monella tapaa tyytyväinen nykykäytäntöön.
”Tietotekniikan pitää koulussa muuttua samalla tavalla näkymättömäksi kuin se on esimerkiksi pankeissa. Ei sielläkään virkailija sano asiakkaalle, että käytänpä tässä vähän tietokonetta. Opetuskäytössä on tärkeintä, että järjestelmät ja laitteet ovat helppokäyttöisiä ja varmatoimisia”, hän sanoo.
Pienet yksiköt ketterämpiä omaksumaan
Vaikka avoimen koodin koulujärjestelmiä käytetään jo useissa kunnissa ja kouluissa, usein kyse on joko pienistä kunnista tai yksittäisistä kouluista. Suurimpana läpilyöntinä mainitaan Espoon ruotsinkielinen koulutoimi.
Isot kaupungit tahtovat olla jähmeitä liikkeissään, mikä ei lupaa hyvää visiolle valtakunnallisesta avoimen koodin opetusjärjestelmästä. Toisaalta valtiovaltakin on vastikään julistanut, että tietotekniikan käyttöä kouluissa pitäisi edistää.
