Media etsii maksajia murroksessa
0
Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun professori Nils Enlund varoitti tekniikkahurmiosta. Lukulaitteet ovat nyt hype-aallon huipulla. Rämpimisen jälkeen osa innovaatioista löytää paikkansa, mutta valtaosa vaipuu hiljaa unholaan.
Mediassa on menossa murros, vaikka ihmisten käyttötottumukset muuttuvatkin hitaasti. Sanomalehdissä kehittämisen painopiste on verkkomedioissa. Vaikka Suomessa luetaan erittäin paljon, painettujen lehtien lukeminen ja levikit ovat hitaassa, mutta varmassa laskussa. Haasteena on ansaita tuloja verkkopalvelujen nykyisillä ennätyksellisen suurilla lukijamäärillä.
Mediamainonnassa ainoastaan panostukset verkkomediaan lisääntyivät hakusanamainonnan voimakkaan kasvun ansiosta. Talouslaman mukana mediamainonnan määrä laski vuonna 2009 lähes 16 prosenttia, lehtimainonta oli suurin menettäjä.
Havainnot perustuvat VTT:n GT-palvelussa ilmestyneeseen raporttiin Viestintäalan nykytila ja kehitystrendit. Raportin julkistustilaisuudessa valotettiin viestinnän kehitysnäkymiä digitaalisen jakelukanavan vallatessa alaa.
Nettisisältö säilyy maksuttomana
Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo painetun sanan näyttelevän merkittävää osaa vielä vuosikymmeniä. Sanomalehti ei kuitenkaan enää tarkoita vain painettua lehteä, vaan on yhdistelmä lähemmäs aikakauslehteä hivuttautuvaa painettua ja nopeaa sähköistä julkaisua.
Lukulaitteiden tullessa lehtien on vaikea saada ympäristössä tuottoja, jos Yleisradio tunkee samoille apajille, Sanomien Mikael Pentikäinen varoittaa.
Mediakentällä ei enää ole erillisiä saarekkeita, vaan internetin myötä radion, television, kirjojen, sanoma- ja aikakauslehtien rajat hämärtyvät. Kilpailutilanteessa kaikki joutuvat erikoistumaan, jolloin mediakenttä pirstoutuu.
Monet kustantajat Yhdysvalloissa ovat muuttaneet verkkopalvelunsa maksullisiksi. Sanomilla tätä ei kaavailla.
"Koskaan aikaisemmin Helsingin Sanomilla ei ole ollut yhtä paljon lukijoita", muistutti Pentikäinen. Verkkolehden lukijat on vain voitava rahastaa mainosmyynnillä. Sanomat pyrkii tähän tarjoamalla verkkosivujen mainontaa alueellisesti kohdistettuna.
Tärkeänä Pentikäinen piti sitä, että samaa sisältöä ei tarjota kaikissa kanavissa, varsinkaan verkossa ja painetussa lehdessä.
Näiden välimaastoon tulee lehden sähköinen lukulaite, siinä on painetun lehden piirteitä, mutta se on dynaamisempi. Lukulaitteet eivät korvaa lehteä, vaan ovat täydentävä osa lehden tilausta.
"Olemme epäonnistuneet, jos joudumme antamaan maksutta sisältöä lukulaitteisiin", totesi Pentikäinen.
Lukulaitteet Suomeen kesällä
VTT:n tiimipäällikkö Olli Nurmi laski, että erilaisia lukulaitteita on maailmalla kymmeniä. Suomen markkinoille niitä alkaa tulla kevään ja kesän aikana. Laitteet ovat kuitenkin vielä raakileita ja sopivat lähinnä kirjojen lukemiseen. Vasta värinäyttöjen ja reilun hinnanlaskun myötä ne yleistyvät lehtien lukemisessa.
"Suuren yleisön laitteita niistä tulee vasta, kun hinta putoaa neljäsosaan nykyisestä", uskoi Nurmi.
Lukulaitekustantaminen on ensimmäiseksi ajankohtainen erikois- ja ammattikirjallisuudessa sekä opetusalalla. Nykyiset tiedostomuodot eivät sovellu lehdille. Kirjoissakaan yleistyminen ei ole nopeaa. Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on arvioinut, että kirjoista viidennes myydään sähköisesti vuonna 2020.
Suomessa ongelma on kuka ylläpitää ekosysteemiä. Valuuko raha operaattoreille, Amazonille, Googlelle ja Applelle, vai pystyvätkö suomalaiset kustantajat luomaan kotimaisen vaihtoehdon.
