Ministerit paneutuvat nettiasioihin
Euroopan komissio julkisti pari viikkoa sitten Digitaaliseksi agendaksi nimeämänsä julkilausuman, jossa edellytettiin muun muassa nopeiden laajakaistayhteyksien peiton kasvattamista tuntuvasti lähivuosina ja rajojen poistamista digitaalisilta markkinoilta. Unionin teleministerit kokoontuvat tänään puimaan agendaa.
”Digitaalinen agenda on erittäin tärkeä väline kasvun ja tuottavuuden lisäämisessä. Agenda onkin yksi Suomen EU-politiikan avainhankkeista vuosina 2010–2011. Digitaalisessa agendassa tulee antaa erityistä painoa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiselle ja nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuudelle”, Suomea kokouksessa edustava viestintäministeri Suvi Lindén toteaa.
Suomen olennaisten kysymysten listalla ovat tekijänoikeudet, sähköinen kauppa ja sähköiset menettelyt sekä julkisten tietoaineistojen saatavuus. Nämä kaikki vaikuttavat suuresti digitaalisiin sisämarkkinoihin.
Tekijänoikeuksia ja tiedon avoimuutta
Esimerkiksi tekijänoikeuksien monimuotoisuus on tehnyt sisältöpalveluiden perustamisen vaikeaksi, mikä on heijastunut esimerkiksi netin musiikkikauppoihin ja televisiotoimintaan.
Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon erilaisten julkisten tietovarastojen raottamisesta, jotta yritykset voisivat rakentaa niiden pohjalta uusia sähköisiä palveluita. Myös tämä aihe on mukana Digitaalisessa agendassa.
Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta on meillä puhuttu myös paljon, mutta niiden saaminen etenkin harvaan asutuille alueille näyttää olevan kovin hankalaa. Monin paikoin näyttää siltä, että yhteydet ovat päin vastoin muuttumassa huonommiksi, kun edes säällisesti toimivia adsl-yhteyksiä ollaan vaihtamassa langattomiksi. Niinpä Suomi pitää tärkeänä, että EU-varoja voidaan käyttää laajakaistarakentamisen tukemiseen erityisesti harvaan asutuilla alueilla myös jatkossa.
Digitaalinen agenda on laaja paketti. Se sisältää noin 100 toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Eli yhteisen puimisen ja hyväksymisen jälkeen riittää puuhaa, kun teemat siirretään kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön.








