Identiteettivarkauksia epäillään Suomessa jo päivittäin
3
Toisen ihmisen nimissä asiointi internetissä ei ole Suomessa vielä rikos. Tyypillinen tapaus on sellainen, että jonkun nimissä luodaan Facebook-profiili, johon tallennetaan henkilötietoja, kuten harrastukset, perhe tai työpaikka. Helsingin poliisin yhteydessä toimiva nettipoliisien ryhmä saa näistä ilmoituksia jo päivittäin, mutta keinoja puuttumiseen ei vielä juuri ole. Tähän halutaan muutos lainmuutoksella.
Identiteettivarkauksia on selvittänyt sisäministeriön johtama työryhmä, jossa oli mukana tiiviisti tietosuojavaltuutetun toimisto. Lausuntonsa antoi myös oikeusministeriö.
"Henkilöllisyyden turvaaminen on keskeistä sekä fyysisessä että sähköisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on oltava, että kansalaisten oikeusturva on samalla tasolla kaikissa toimintaympäristöissä. Raportin perusteella oikeusturvassa on nyt selkeitä puutteita", sanoi sisäministeri Anne Holmlund (kok) identiteettiohjelman luovutustilaisuudessa keskiviikkona.
Ministeri ehdottaa pikaisia toimia kansalaisten henkilötietojen suojaamiseksi paremmin verkossa. Asia menee kuitenkin käytännössä kokonaan huhtikuun vaalien jälkeisen uuden eduskunnan ja hallituksen valmisteltavaksi,
Poliisi ja tietosuojavaltuutettu kertoivat arkipäivän ongelmista
Identiteettivarkauksia selvittäneen työryhmän puheenjohtaja, poliisiosaston neuvotteleva virkamies Johanna Kari sisäministeriöstä kertoo Tietokone-lehdelle, että lain valmistelu voidaan nyt aloittaa, kun työryhmä on kartoittanut netti-identiteettien ja varmenteiden tärkeimmät ongelmakohdat.
Tyypillisin ongelma on se, että yksityisen henkilön identiteetillä esiinnytään esimerkiksi webin sosiaalisissa yhteisöissä. Kyse voi olla toisaalta siitäkin, että toisen henkilötiedoilla asioidaan toisen henkilön varmenteilla.
Työryhmässä mukana ollut Helsingin poliisin edustaja toi esille, että ilmoituksia toisen nimellä esiintymisestä esimerkiksi Facebookissa tulee jo päivittäin. Virallista tilastoa ei kuitenkaan ole, koska poliisin tietoon tulleet rikokset tilastoidaan rikosnimikkeen mukaan. Identiteettivarkaus ei sellaisenaan ole vielä Suomessa rikos, joten tapaukset eivät tallennu sillä nimellä.
Henkilötietojen kaappauksia on viety Suomessa oikeuteen silloin, kun niihin on liittynyt toinen rikos, esimerkiksi kunnianloukkaus tai petos.
Lain valmistelusta vastaa oikeusministeriö, jonka vastuulle rikoslaki kuuluu. Johanna Kari arvioi, että ainakaan puoleen vuoteen ei vielä tapahdu paljon, mutta alkuun päästään nopeasti.
EU-komissio on linjannut, että identiteettivarkaudet halutaan kieltää, ja tätä säätelevää direktiiviä on esitelty tuotavaksi vuodelle 2012. Siitä odotetaan pakottavaa, joten siihen myös Suomen on mukauduttava. Tällä hetkellä lait vaihtelevat EU:ssa. Ranskassa tuli voimaan joulukuussa 2010 tiettävästi EU:n tiukin linjaus identiteettivarkauksiin. Johanna Kari huomauttaa kuitenkin, ettei yhteistä linjaa vielä ole siitä, mikä määritellään rikolliseksi toisen nimissä esiintymiseksi.
Sisäministeriön työryhmä julkaisi myös raportin kansalaisten tunnistautumisen ja varmenteiden ongelmista. Raportissa todetaan, että ajokortti on huono tunnistamisen tapa muun muassa siksi, koska siinä ei ole henkilökortin kaltaisia turvaominaisuuksia. Ulkomaalaisen ajokorttia taas ei ole yleensä tarkistanut oikeaksi suomalainen viranomainen lainkaan.
