Nettiostoksiin tulee uusia maksutapoja
1
Luottokunta ja pankit korostavat nyt korttimaksujen turvallisuutta. Moni pelkää niitä yhä, kun korttimaksamisesta internetissä aikoinaan peloteltiin kansaa.
Noin 60 prosenttia suomalaisista on ostanut netistä tavaraa tai palveluita Luottokunnan teettämän selvityksen mukaan, mutta moni vierastaa vielä verkkokauppaa maksutapojen tai turvattomuuden tunteen takia. Saataville on kuitenkin tullut ja tulossa uusiakin maksutapoja.
Perinteisiä pankkikortteja on korvattu uusilla eurooppalaisilla debit-maksukorteilla, joilla voi maksaa netissä maksuaika- ja luottokorttien tapaan. Esimerkiksi opiskelija voi kuitenkin saada kortin helpommin, koska luottoa ei myönnetä.
Raha menee tililtä heti, mitä moni kuluttaja arvostaa Luottokunnan mukaan. Näin ei kerry yllätysmenoja.
Luottokunta arvioi teettämänsä selvityksen perusteella, että noin puolet kotimaisista palveluiden ja tavaran nettiostoksista tehdään pankkien verkkomaksuilla, ja noin kolmannes maksu- ja luottokorteilla. Laskulla maksaa noin kuudennes, mutta tätä maksutapaa on toistaiseksi aika harvalla kaupalla.
Taloustutkimus toteutti 544 vastaajan paneelitutkimuksen Luottokunnan toimeksiannosta.
Korttimaksuja ei aivan tunneta
Yli puolet vastaajista ei tiennyt, että uudella debit-kortilla voi maksaa netissä.
Luottokunnan kauppiasasiakkuuksien johtaja Risto Hassinen arvioi tämän johtuvan siitä, että perinteisellä pankkikortilla ei ole voinut maksaa netissä, eikä uutta korttia vielä tunneta hyvin.
Debit-kortilla voi yleensä maksaa netissä aina, kun siellä on MasterCard- ja Visa-logot. Suurin osa pankeista hyväksyy nykyisin nettimaksut mukisematta.
Debit-kortin tunnistaa siitä, että kortissa lukee pankin logon alla joko ”debit” tai ”credit/debit”, jos kyse on yhdistelmäkortista. Debit-kortilla on oma numeronsa ja 3-numeroinen turvakoodinsa, jotka ovat kortin takana.
Kauppa ja kuluttajat voivat lisätä nettimaksamisen turvallisuutta MasterCard SecureCode- ja Verified by Visa -järjestelmillä, jossa asiakas tunnistetaan erikseen kortin tietojen lisäksi.
Suomessa tämä tapahtuu pankkien nettitunnuksilla eli Tupas-järjestelmällä. Se siis lisää kuluttajalle hieman vaivaa, eivätkä useimmat kaupat siksi vaadikaan tämän käyttämistä.
Luottokunnan mukaan suurin osa kaupoista tukee SecureCode- tai Verified by Visa -järjestelmää, jos kuluttaja sitä haluaa käyttää.
Sähköinen lasku nettikaupasta
Usein maksuaika- tai luottokortilla maksamista pelätään, vaikka niiden kanssa asiakas on usein paremmassa turvassa kuin suoraan tililtä maksaessa.
Jos kauppa menee konkurssiin tai tavara jää tulematta perille, voi luottoyhtiölle reklamoida asiasta. Jos taas tilauksen on maksanut verkkomaksuna heti tililtä, voi rahojen saaminen takaisin olla riitatilanteissa vaikeampaa.
Moni kuluttaja suosisi silti laskulla jälkikäteen maksamista, jos korttimaksu epäilyttää. Itella eli entinen Suomen Posti kehitti tätä varten sähköisen laskun järjestelmän verkkokaupoille. Kuluttaja klikkaa nappia samalla tapaa kuten pankkien e-maksuissa, ja lasku saapuu Itellan Netpostiin.
Netposti-palveluiden kehitysjohtaja Pasi Ketonen Itellasta sanoo, että netissä maksamiseen tarvitaan monia maksutapoja, ja laskun saaminen voi laskea monien nettiostamisen kynnystä. ”Luottamus on haaste niiden kanssa, jotka eivät ole tottuneet nettiostoksiin.”
Itellan uutta Netposti-laskutusta ei vielä ole kaupoissa käytössä, mutta järjestelmän on ottanut palveluunsa yli 1500 verkkokauppaa ylläpitävä Suomen Verkkomaksut Oy.
”Moni verkkokauppa haluaa tarjota laskutusmahdollisuuden. Me teemme sen helpoksi”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Lennu Keinänen. Se ei veloita kauppa-asiakkailtaan uudesta maksutavasta lisähintaa, ja kaupat voivat ottaa sen käyttöön vain ilmoittamalla toiveestaan.
Suomen Verkkomaksun peruspalvelu maksaa 59 euroa kuukaudessa, mihin Itellan, pankkien ja luottoyhtiöiden maksutavat sisältyvät.
Lisäksi kauppias maksaa 35 senttiä maksutapahtumaa kohti provisiota. Veloitus on samaa suuruusluokkaa kuin verkkopankkimaksuissa.
Suomessa on eri arvioiden mukaan ainakin 3000, mutta jopa lähes 5000 nettikauppaa. Määrä riippuu muun muassa siitä, lasketaanko harrastuspohjalta toimivat nettikaupat mukaan.
Suomen sähköisen kaupan yhdistys (ECF ry) on arvioinut suomalaisten palveluiden ja tavaroiden sähköisen kaupan arvioksi noin viittä miljardia euroa vuodessa.
Merkittävä osa suomalaisten nettiostoksista suuntautuu ulkomaille. On arvioitu, että kaupoilla on parantamisen varaa niin palveluiden käytettävyydessä, hinnoitteluissa kuin toimitusehdoissakin.
Esimerkiksi dvd-elokuvan tai konsolipelin saattaa saada edullisemmin ja nopeammin Britanniasta kuin Suomesta naapurikaupungista.
