Operaattorit pelottelevat kännykkälippujen kuolemalla
0
HKL:n kännykkälipulla voi maksaa kyytinsä Helsimgin paikallisliikenteessä. Tekstiviestillä ostettava lippu on voittanut palkintoja Suomessa ja ulkomailla asti.
Joukkoliikenteen matkalippujen ja muiden pienten palveluiden ostaminen kännykällä on Suomen menestyneimpiä mobiilipalveluita. Nyt mobiilioperaattorit ovat huolissaan uuteen EU-direktiiviin perustuvan maksupalvelulain lopettavan kännykkäliput. Lain valmistellut oikeusministeriö katsoo niiden levittäneen väärää tietoa.
Operaattoreiden etujärjestön Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton (Ficom ry) toimitusjohtaja Reijo Svento sanoo, että Suomi on ottamassa direktiivin soveltamisessa huomattavasti tiukemman linjan kuin EU edellyttää.
Suomen lakiluonnoksen mukaan operaattoreiden olisi muun muassa toimitettava jokaisesta maksutapahtumasta erillinen kuitti. Ja vaikka asiakas olisi sopinut saavansa kännykkälaskun kerran kahdessa kuukaudessa, maksuerittely pitäisi lähettää kerran kuukaudessa.
Lisäksi tiedot maksutapahtumista pitäisi säilyttää vuosia. Jos liikevaihtoa kertyisi yli kolme miljoonaa euroa, sitä varten pitäisi olla erikseen pankki.
Järjestelmämuutos tarkoittaisi sitä, että kännykkäliittymien estopalveluluokat pitäisi muuttaa.
Se tarkoittaisi Sventon mukaan lisäksi, että jokaisen Suomen 7,3 miljoonan kännykkäliittymän sopimusehdot pitäisi uudistaa. Se laukaisisi kaikkiin liittymiin irtisanomisajan ja lisää paperityötä, Svento luettelee.
"Laki on tuomassa pankkilainsäädännön velvoitteita mobiilipalveluihin", kiteyttää Svento. "Järjestelmämuutoksen kustannukset nousisivat yli näiden palveluiden liikevaihdon", hän huolehtii.
Oikeusministeriö: Väärää tietoa levitetty
Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila lain valmistelleesta oikeusministeriöstä tyrmää Ficomin väitteet siitä, että Suomi ottaisi direktiiviä tiukemman linjan.
"Direktiivi vaatii Suomen lakiesityksessä tuodut asiat. Emme mene näitä pidemmälle", toteaa Antila.
Antila sanoo, että Suomen lakiesitys sen sijaan antaa operaattoreille liki vuoden ylimääräistä siirtymäaikaa syyskuun alkuun 2010 asti.
Keskeisin kiistakohta koskee sitä, missä tilanteessa kännykkäliittymä voidaan katsoa pienmaksuvälineeksi, jota koskee esimerkiksi luottokortteja löyhempi sääntely. Antilan mukaan nämäkin rajat on Suomessa asetettu niin ylös kuin EU-direktiivi sallii.
Rajat koskevat rahojen kuukausittaista laskutusta, maksutapahtumia ja tallennusta. Näistä rajoista myös seuraa, että operaattorit voivat joutua muuttamaan sopimusehtoja.
Operaattoreiden huolta siitä, että kännykkälippujen myyminen saattaa loppua, Antila luonnehtii teleyhtiöiden liiketoiminnalliseksi päätökseksi.
"Yleisesti Euroopassa mobiilimaksamista on pidetty kehittyvänä alana. Tuntuisi erikoiselta, että ainakaan kaikki operaattorit jättäytyisivät siitä ulkopuolelle."
Lakimuutos perustuu EU-direktiiviin, jonka tavoitteena on tuoda yhtenäiset säännöt EU:ssa tarjottaville maksupalveluille. Muutoksen on määrä tulla voimaan kansallisessa lainsäädännössä jo toukokuussa 2010.
Laista annettiin tänään hallituksen esitys eduskunnalle. Lain sisältö saattaa siis vielä muuttua, vaikka se harvinaista tässä vaiheessa prosessia onkin.
