Operaattorit: valokuitu liian kallis haja-asutuksen koteihin
10
Reijo Svento sanoo, että valokuidun hankkeet eivät ole menestyneet, koska kuluttajilla ei ole ollut kysyntää nopeimmille 100 Mbit/s -yhteyksille. Edullisempi ja hitaampi liittymä riittää useimmille.
Suomen suurimmat langattomien ja kiinteiden verkkojen operaattorit DNA, Elisa ja Sonera eivät usko valokuidun vetämiseen koteihin asti ympäri Suomen haja-asutusta. Niiden mukaan kuntien tarjouspyyntöihin on tullut vähän vastauksia, koska yhteydestä tulee kuluttajalle liian kallis ja kysyntä jää siksi heikoksi.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) sanoi keskiviikkoaamuna mediatapaamisessa olevansa huolissaan siitä, että noin 230:sta kuntien ja maakuntien laajakaistahankkeista vain noin puoleen on tullut tarjous operaattoreilta.
DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen toteaa Tietokone-lehdelle, ettei kuidun vetämiseen koteihin asti haja-asutusalueilla ole lähdetty. ”Hinta nousee niin korkeaksi. Siinä ei puhuta sadoista, vaan tuhansista euroista.”
Viestintäministeri Kiuru sanoi mediatapaamisessa olevansa huolissaan siitä, että vain puoleen kuntien aloittamista haja-asutuksen laajakaistan hankkeista on saatu tarjous. Hän ei vielä osannut sanoa, millaista "keppiä tai porkkanaa" voidaan käyttää, jotta operaattorit osallistuvat useampiin hankkeisiin. Arvion keinoista on määrä valmistua syksyn aikana.
Kyse on tyypillisesti tuhansista euroista, kun kuitua vedetään kahden kilometrin päästä taloyhtiöön tai omakotitaloon. Korkeimpien arvioiden mukaan valokuidun kaivamisen ja yhteyksien asentamisen hinta voi olla viisi euroa metriltä, eli noin 10 000 euroa kahden kilometrin etäisyydellä.
Väisänen kehuu, että alhaisella 900 megahertsin taajuudella mobiiliyhteyksissä saadaan haja-asutusalueilla yhtä hyvä ja usein parempikin palvelu kuin kaupungeissa, koska käyttäjiä on yleensä harvakseltaan. Se tarkoittaa usein megabittien latausnopeuksia internetistä kotiin päin, parhaimmillaan yli 10 megabittiä sekunnissa.
“Olemme puhuneet sen puolesta, että myös mobiilisti toteutetut ratkaisut kelpaisivat. Näin saadaan suurimman osan käyttäjistä tarpeet tyydytettyä, ja yhteys voidaan toteuttaa kuluttajille sopivaan hintaan.”
Soneran viestintäjohtaja Tatu Tuominen muistuttaa, että operaattori on ollut mukana muutamissa kuntien valokuitupiloteissa. “Kustannukset ovat olleet mittavia, ja tuesta huolimatta valokuidun rakentaminen ei ole ollut alkuunkaan kustannustehokasta.”
Sonera osallistui pilottihankkeeseen esimerkiksi Miehikkälän kunnassa. Tuominen muistelee, että siellä valokuidun tilaamisesta kotiin oli lopulta kiinnostunut vain muutama kotitalous.
Tuominen toivoo, että liikenne- ja viestintäministeriö on tämän syksyn laajakaistaohjelman uudelleen arvioinnissaan päätymässä siihen, että laajakaistahankkeet voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalisti. “Odotamme tarkistellulta arviolta paljon. Suhtautumisessa on tapahtunut jo hyviä korjausliikkeitä.”
Ministeri: nopeimpia yhteyksiä tarvitaan
Elisasta ei haluttu kommentoida asiaa suoraan, vaan vedottiin Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n kantaan. FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento jatkaa, että päällimmäinen syy haja-asutuksen valokuituhankkeiden tarjouspyyntöjen pulaan on vähäinen kysyntä, mikä on ollut pettymys.
“Palvelut eivät ole kehittyneet siten, että useimmat kuluttajat kokisivat tarvitsevansa nopeimpia yhteyksiä”, toteaa Svento. Hän kehottaa pohtimaan, pitääkö kotiin asti vetää kahteen suuntaan 100 Mbit/s -linja, vai riittäisikö hitaampikin.
Viestintäministeri ei kuitenkaan keskiviikon mediatapaamisessa ollut valmis luopumaan valokuidun tavoitteista ainakaan kokonaan.
“Nettitikku ja satelliittiyhteydet eivät riitä, vaan nopeampaa laajakaistaa tarvitaan”, sanoi ministeri Kiuru. Hän totesi, ettei 100 megabitin rajaan kannata muutenkaan liimautua kiinni, koska 20 vuoden päästä voi tarve olla jo 1000 megabittiä eli gigabitti sekunnissa.
Laajakaistahanke arvioidaan alusta lähtien uusiksi
Kiurun mukaan heikoimmin kiinnostusta on tullut kuntien ja maakuntien hankkeisiin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Väliraportissa harkita muun muassa, voitaisiinko tuki korvamerkitä tiukemmin maakuntakohtaisesti.
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikan osaston osastopäällikkö Juhapekka Ristola kertoo, että laajakaistahankkeen uudelleenarvioinnin on määrä valmistua tämän syksyn aikana. Lausuntoaika on juuri päättynyt, eivätkä eri toimijat ole suunnasta yhtä mieltä. “Siellä on hyvin ristiriitaisia käsityksiä ja erilaisia pyrkimyksiä."
Tiivistäen isot operaattorit toivovat tekniikkariippumattomuutta, jotta myös mobiili- ja satelliittiyhteydet hyväksyttäisiin tukihankkeisiin. Monet pienet operaattorit taas ovat valmiita rakentamaan kuitua, jos rakentamiselle saadaan lainatakuut. Erityisesti alueelliset Finnet-liiton operaattorit ovat kannattaneet valokuidun vetämistä.
Reijo Svento arvioi, että tuetun laajakaistan hankkeeseen alun perin laskettu 200 miljoonan euron kuntien, operaattoreiden ja valtion jakama potti ei riitä, koska tukea saatetaan tarvita laajemmalla alueella kuin viiteen prosenttiin kotitalouksista. Toisaalta hän ei usko, että lisää rahaa tulee. “Kun taloustilanne on nykyinen, en usko että täällä mentäisiin Ruotsin malliin.”
LVM:n mukaan ratkaisut ovat vielä auki. Juhapekka Ristola kiistää sen, että päätöksiä olisi vielä tehty. Hänen mukaansa eri osapuolia kuullaan vielä. Sen jälkeen Suomen aletaan valmistella uusia tarvittavia lakia, ja Suomen ratkaisuista ollaan yhteydessä EU-komissioon. Siellä kuunnellaan nyt Suomea tarkasti, koska meidän aiempi mallimme on omaksuttu laajasti EU:ssa.
Monissa EU-maissa on kuitenkin törmätty samankaltaisiin ongelmiin valokuidun vetämisen kannattamattomuuden kanssa. Komission jälkeen suomalaiset virkamiehet joutuvat käymään vielä paperivaihtoa EU:n kilpailuviranomaisten kanssa, jotta Suomen laajakaistatukea ei tulkittaisi kilpailua rajoittavaksi.
Lopulta luvassa on vastaavanlainen laaja periaatepäätös kuin aikoinaan tehtiin edellisen hallituksen aikana.
