Professori: Suomen laajakaistat eksyneet sivuraiteille
18
Professori Heikki Hämmäinen sanoi, että lainsäätäjän kannattaa rakentaa lisää porkkanoita kuitujen vetämiseen, koska mobiiliverkot eivät yksin riitä. Kuitua tarvitaan myös mobiiliverkkojen kasvavien tiedonsiirtomäärien tueksi.
Suomessa kiinteiden laajakaistojen määrä on luultavasti ainoana maana EU:ssa kääntynyt laskuun, mikä on huolestuttava kehityssuunta. Näin arvioi laajakaistaverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Heikki Hämmäinen seminaarissa tiistaina. Hän sanoi, ettei kiinteitä verkkoja pidä päästää kuihtumaan mobiiliverkkojen takia.
“Pelkään, että olemme sivuraiteilla. Se johtuu siitä, että on kiinteää ja mobiililaajakaistaa. Joku saattaisi ajatella, että nämä ovat toisistaan riippumattomia, ja olemme kehityksessä edellä muita. Väitän, että olemme todennäköisesti sivuraiteilla”, totesi Hämmäinen.
Hämmäinen perusteli huoltaan sillä, että jos kiinteään laajakaistaan ei panosteta, ei myöskään mobiiliverkkojen runkoyhteyksien kapasiteetti kasva. Valokuitua tarvitaan. “Ei ole vaihtoehtoa sille, että valokuitua tuodaan lähemmäs koteja.”
Viestintäministeri Lindén vakuutti, että valokuitua ollaan vetämässä. Hän kuitenkin huolehti, että Suomen teleyhtiöt käyttävät EU-maista pienimmän osuuden investointeihin liikevaihdostaan.
Valtio ei tuo kuitua kotiin asti
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) vastasi huoleen toteamalla, että kiinteiden laajakaistojen vähentyminen on johtunut siitä, että TeliaSonera on purkanut lankaverkkojaan ja asiakkaat ovat vaihtaneet 3g- ja @450-verkkojen yhteyksiin.
Ministeri Lindén totesi, että Laajakaista 2015 -hankkeen myötä ollaan vetämässä tuhansia kilometrejä valokuitua ympäri maata, ja 800 hanketta on käynnistymässä. "Tämä lisää investointeja valokuituun", vakuutti Lindén.
Tällä hetkellä valokuitua on vedetty kahden kilometrin päähän 86 prosenttia kotitalouksista, mutta operaattoreilta kerätyn karkean arvion mukaan 16 prosenttiin kotitalouksista saisi kuituun perustuvan yhteyden heti kotiin asti.
Operaattoreiden arvion mukaan nopeat 100 megabitin yhteydet tavoittavat 94 prosenttia suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Siitä eteenpäin on varattu 200 miljoonaa euroa loppujen kotitalouksien saavuttamiseksi.
Hankkeessa vedetään kuitenkin kuitua vasta parin kilometrin päähän kodeista. Professori Hämmäinen sanoi, että pelisääntöjä tarvitaan siihen, miten kuitu saadaan koteihin asti.
Auttaisiko osamaksu?
Puhtaasti kaupalliselta pohjalta jo kilometrin kuidun vetämistä maksaa vähintään 6000, jopa 10 000 euroa.
Operaattoreita edustavan Ficom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento ehdotti, että kotitalouksille pitäisi olla jonkinlainen rahoitusmuoto saatavana, jotta koko rahasummaa ei pitäisi maksaa kerralla.
Haja-asutuksen laajakaistan tarjouspyyntöihin ovat vastanneet ainakin DNA, Elisa ja TeliaSonera. Niiden johtajat kutsuivat hankkeita "hyvin haasteellisiksi".
Cisco Systems ja liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät tiistaina 100 Megan Suomi -seminaarin, jossa haettiin esimerkein ja paneelikeskustelussa ideoita siihen, millaisiin palveluin nopeaa laajakaistaa voitaisiin edistää Suomessa.
Myöskään Cisco Systemsin Finlandin toimitusjohtaja Esa Korvenmaa ei usko, että mobiileilla yhteyksillä voidaan korvata kiinteitä. “Tulevaisuuden vanhusten palvelut, terveydenhuollon palvelut, koulutuspalvelut ja viihdepalvelut viedään ihmisille kaksisuuntaisessa videoyhteydessä. Siihen ainakaan nykyiset mobiiliverkot eivät riitä. Tarvitaan järeämpiä yhteyksiä.”
Seuraavan sukupolven lte-kännykkäverkot tuovat lisää kaistaa mobiilikäyttöön, mutta radioverkossa ongelmana on aina se, ettei paljon käyttäjiä voi olla yhtä aikaa samassa paikassa. Nähtäväksi jää, saadaanko lte-verkkoja siinä määrin syrjäseuduille, että ne voivat korvata kiinteitä yhteyksiä.
Aalto-yliopiston professori Hämmäinen totesi, että vaikka lte-verkkojen nimellisnopeudet ovatkin jopa 100 megabittiä sekunnissa, ei niitä pidä verrata valokuitupohjaisten verkkojen yhteyksiin. Hän arvioi, että taloudellisessa mielessä kannattavaa voi olla tuoda käyttäjille tämän hetken testien perusteella 10 megabitin, ehkä 20 megabitin nopeuksia.
“100 megabittiä on tosi kova tavoite mobiilitekniikoilla. Ainakaan vuoteen 2015 mennessä ei ole sellaista näköpiirissä”, sanoi Hämmäinen.
Cisco: Kuitu joka kotiin tavoitteeksi
"Soulissa tuodaan uudelle alueelle kaikkiin asuntoihin kuitu ja kaksisuuntainen video, jokaiseen talouteen ja työpakalle. Olisi kiva nähdä, jos Kalasataman, Jätkäsasren tai Suurpellon rakentajilla olisi samanlainen visio", sanoi Ciscon Suomen toimitusjohtaja Esa Korvenmaa seminaarissa.
Tietoliikenneyhtiön johtajana Esa Korvenmaa ymmärrettävästi tukee ajatusta, että koko maa pidetään kehityksessä mukana. “Kuitu joka kotiin olisi kestävän kehityksen malli, jopa energiankulutuksen ja pysyvyyden kannalta. Se voisi olla pitkällä aikavälillä taloudellisempikin kuin nopeat mobiiliyhteydet.”
Seminaarissa arvioitiin, että kuidun vetäminen joka kotiin maksaisi Suomessa 4−6 miljardia euroa. Investointi olisi iso, mutta Korvenmaan mukaan tätä pitäisi katsoa kansantalouden kannalta jopa 150 vuoden ratkaisuna.
Korvenmaa väläytti, että raha voitaisiin ottaa valtion Elisan ja TeliaSoneran omistuksia myymällä. Tämä olisi kuitenkin arka ja iso päätös, koska valtio on halunnut huoltovarmuuden takia päinvastoin pitää tai lisätä omistuksiaan.
Jos nyt ei kohta kuitua kaivetakaan kaikkialle, Korvenmaan mielestä jollakin tekniikalla nopeat yhteydet pitää vetää kaikkialle, missä on pysyvää asutusta. Tekniikka voi myös vaihdella, sillä kaapeli-tv-verkkojen kauttakin saadaan nopeita yhteyksiä koteihin. Myös kesämökit ovat tärkeitä, koska ihmiset yhä enemmän viettävät niissä aikaansa ja tekevät töitä vapaa-ajan asunnoistaan.”
Julkisia ja viihdepalveluita tarvitaan
Haja-asutusalueilla kyse on Korvenmaan mukaan lähinnä aluepolitiikasta, päätetäänkö kuitua rakentaa; halutaanko koko maata pitää asuttuna ja yritystoimintaa aktiivisena. “Kyläkoulutkin voitaisiin säästää, jos saataisiin kielten opetusta videoyhteydellä, vaikkapa kiinan kieltä Petäjäveden yläkoulussa. Sama pätee vaikka aikuisopiskeluun.”
Esa Korvenmaa ei usko, että nopean laajakaistan edistäminen olisi Suomessa kiinni tekniikasta. “Ihmisen halu nopeisiin yhteyksiin riippuu palveluista. Ne ovat vielä kohtuullisen vähäisiä.”
Esille tulivat muun muassa kaksisuuntaiset videoyhteydet yrityksissä ja kodeissa, etälääkärin vastaanoton, koulujen etäopetus ja tietenkin viihdepalvelut, kun elokuvia ja tv-ohjelmia tuodaan entistä enemmän verkosta.
“Kaksisuuntainen hyvälaatuinen video tulee yritysten lisäksi koteihin. Se on ehdottomasti nopean laajakaistan killer app”, totesi Korvenmaa. Videota voidaan hyödyntää myös julkispalveluissa. “Kansalaispalvelut siirtyvät sohvalle, eikä niiden perässä lähteä autolla. Televisio on tutuin laite. Se on ikkunan, jonka kautta palvelut voidaan tuoda kotiin.”
Ciscon ja LVM:n järjestämän 100 Megan seminaarissa oltiin yhtä mieltä siitä, että kiinteää laajakaistaa tarvitaan mobiiliverkkojen rinnalla, uudet julkishallinnon ja viihdepalvelut tarvitaan nopeiden yhteyksien kysynnän vauhdittamiseksi, ja uusia rahoitusmuotoja tarvitaan kuitujen viemiseksi koteihin asti. Paneelikeskusteluun osallistuivat (vasemmalta lukien) Cisco Systems Finlandin toimitusjohtaja Esa Korvenmaa, DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi, Elisan johtaja Panu Lehti, TeliaSoneran maajohtaja Juha-Pekka Weckström, Welhon liiketoimintajohtaja Johan Flykt ja osastopäällikkö Juha-Pekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.
