Salamyhkäinen 4g-huutokauppa alkaa tänään
1
Kilpailu neljännen sukupolven langattoman laajakaistan verkkoluvista alkaa tiistaina klo 10, kun 2500–2690 megahertsin radiotaajuuksien huutokauppa lähtee käyntiin. Suomi kokeilee taajuuksien kaupallistamista ensimmäistä kertaa. Prosessi käydään julkisuudelta piilossa aina siihen asti, kunnes lupien saajat ovat tiedossa.
Huutokauppaan piti ilmoittautua 7. lokakuuta mennessä, eikä uusia osallistujia siis enää oteta. Osallistujia ei kuitenkaan julkisteta ennen kuin huutokauppa on kokonaan päättynyt.
Osallistumismaksu un 50 000 euroa lähtöhinta on 15 000 euroa megahertsiä kohti. Käytännössä luvan huutamisen lähtöhinnaksi tulee muutamia satoja tuhansia toimilupaa kohti.
2500–2570 megahertsin alueelta huutokaupataan 14 kappaletta viiden megahertsin taajuuskaistoja. Ylemmältä 2570–2620 megahertsin taajuusalueelta huutokaupataan yksi 50 megahertsin kaista.
Kaavailuissa kolme lte-verkkoa ja yksi mobiili-wimax-verkko
Toimiluvat ovat periaatteessa teknologianeutraaleja, mutta taajuusjakoiselle fdd-alueelle on arvioitu mahtuvan kolme lte-verkko-operaattoria, ja aikajakoiselle tdd-alueelle on kaavailtu sopivan yksi mobiili-wimax-operaattori.
Luvat koskevat nimenomaan verkkojen rakentamista ja ylläpitoa. Palveluoperaattoreita voi tulla verkko-operaattoreille useitakin.
Huutokauppa on ollut avoinna niin kotimaisille kuin ulkomaisille operaattoreille. Valtioneuvosto voi estää tosin luvan saamisen, jos yrityksen katsotaan olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle.
Teleoperaattoreista DNA, Elisa ja Teliasonera ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan lte-taajuuksiin. Keväällä julkisuuteen tuli tieto, että wimax-tekniikkaa ajava siruyhtiö Intel olisi kiinnostunut hakemaan verkkolupaa Suomesta mobiili-wimaxia varten. Yhtiö ei ole kuitenkaan mitenkään kommentoinut aikeitaan enää sen jälkeen.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) arvioi Tietokone-lehden haastattelussa lokakuussa, että talouden taantuma on saattanut vähentää ulkomaisten toimijoiden kiinnostusta osallistua Suomen huutokauppaan.
Etukäteen ei tiedetä edes sitä, kauanko huutokauppa kestää. Se saattaa päättyä jo tänään, jos uusia korotuskierroksia ei tule. Toisaalta huutokauppa voi kestää päiviä tai viikkoja.
Nyt haettavat 2,5 ja 2,6 gigahertsin taajuudet ovat lähinnä taajama- ja kaupunkiolosuhteiden verkkoihin sopivia.
Huutokauppajärjestelmä webissä
Operaattorit osallistuvat huutokauppaan webissä klo 10 alkaen. Osallistujat eivät näe toistensa nimiä. Näin on yritetty estää hinnoista sopiminen. Huutokauppaa käydään yksi tai useampi kierros siihen asti, kunnes tarjouksia ei enää koroteta.
Jos järjestelmään tulee yhtä suuria tarjouksia yhdestä tai useammasta huutokaupattavasta taajuusalueesta, voittaja arvotaan. Sen jälkeen arvonnan hävinneellä on vielä oikeus korottaa tarjoustaan.
Huutokaupalle ei ole asetettu vähimmäishintaa, mutta Norjassa ja Ruotsissa lte-huutokaupoilla on kerätty 30–130 miljoonaa euroa. Suomessa on arvioitu, että talouden taantuman takia huutokauppahinnat eivät nouse kovin korkeiksi.
Suomen järjestelmä eroaa esimerkiksi Saksan epäonnistuneista 3g-huutokaupoista siinä, että huutokaupan voittaneilla operaattoreilla on oikeus luovuttaa tai myydä lupa eteenpäin.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan huutokaupalle ei ole asetettu mitään tavoitehintaa, ja rahat menevät yleiseen valtiovarainministeriön kirstuun.
Linja on muuttunut aiemmista suunnitelmista. Viime vuonna kaavailtiin vielä, että 4g-luvista saatavilla tuloilla rahoitettaisiin 100 megabitin laajakaistan viemistä haja-asutusalueille.
Langattomaan laajakaistaan lisääkin taajuuksia
Suomessa on jo päätetty, että 3g-operaattorit saavat laajentaa verkkojaan 1800 megahertsin alueella nykyisillä luvillaan. On kuitenkin epävarmaa, miten moni muu maa ottaa tämän taajuuden 4g-käyttöön. Tämä vaikuttaa siihen, saadaanko sille laitevalmistajien tukea.
Lisäksi analogiselta televisiolta vapautuvilla alle ja yli 800 megahertsin taajuuksilla voidaan rakentaa langatonta laajakaistaa laajemmille peittoalueille. Vielä ei ole päätetty, miten näiden taajuuksien luvat jaetaan. Useat EU-maat ovat jo ilmoittaneet ottavansa taajuuden langattoman laajakaistan käyttöön.
