Sitra: Avoimuudesta iso bisnes ohjelmistoyrityksille Suomessa
9
Sitraa johtava MIkko Kosonen sanoi, että Suomessa pitää ottaa avoimuus peruslähtökohdaksi sen sijaan, että suljettu on oletusarvoinen tila. (Kuva Hannu Järvinen)
Suomessa synkistellään talouden taantumaa ja tuotannon siirtymistä halvempien kustannusten maihin. Paljon hyvääkin on, josta pitäisi ammentaa innostusta uuden kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen, muistutti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen viestintäministeriön seminaarissa. “Meidän on ajateltava globaalisti ja rohkeasti tulevaisuutta. Minusta meillä on paljon annettavaa maailmalle”, sanoi Kosonen. Suomen pitää Kososen mukaan panostaa avoimuuteen ja avoimiin standardeihin.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) on vuonna 1967 perustettu eduskunnan alainen säätiö. Sen tehtävä on tukea sellaisten hankkeiden rahoitusta, jotka edistävät Suomen kansantaloutta tai koulutusta ja tutkimusta.
Kososen mielestä Suomella on suuret mahdollisuudet teknologiaan perustuvissa hyvinvoinnin palveluissa, joissa on hänen mukaansa valtavat bisnesmahdollisuudet. “Hyvinvoinnille on lähes pohjaton kysyntä, ei vain Suomessa, vaan ennen kaikkea maailmalla. Suomi voi olla tässä markkinassa edelläkävijä", sanoi Kosonen Viestintäfoorumi-seminaarissa tiistaina.
Sitrassa on määritelty hyvinvoinnin tekniikka yhdeksi osa-alueeksi, jolla Suomeen voitaisiin houkutella uusia osaajia ja synnyttää liiketoimintaa.
Suomi on sopivan pieni maa, koulutus- ja osaamistaso on hyvä, teknologiaosaaminen on hyvä, työn tekemisellä vahva kulttuuri, ja Suomessa toimii julkishallinnon ja yritysten yhteistyö, luetteli Kosonen.
"Avoimuus modernin tietoyhteiskunnan avaintekijä"
Kosonen puhui avoimuudesta monella tasolla, niin julkishallinnon läpinäkyvyyden kuin konkreettisemmin avointen standardien ja rajapintojen puolesta.
“Avoimet rajapinnat ovat aivan keskeinen asia. Kun tämä tehdään oikein, se on valtava bisnesmahdollisuus Suomelle. Meillä on hirveän paljon ohjelmisto-osaamista, ja myös suuryrityksiä, jotka huutavat skaalautuvaa kokeilumarkkinaa. Niin kauan, se on sirpaloitunut pieniin kuntiin ja ostajiin, se ei ole kenellekään kovin houkutteleva."
Avoimuuden liiketoimintamahdollisuuksia korosti tammikuussa myös Suomen IBM:n toimitusjohtaja Johan Sandell Tietokone-lehden haastattelussa. Hän arvioi, että tämä toisi lisää kilpailua ja liiketoimintaa ohjelmistoalalle.
Kunnille yhteinen palvelukeskus
Mikko Kosonen luetteli useita edellytyksiä avoimuuden vision toteutumiselle.
Julkishallinnon toiminnan pitäisi olla kansalaisille läpinäkyvää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tieto pitäisi saada julki avoimissa ja uudelleenkäytettävissä formaateissa, ja käyttäjät pitäisi ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun.
Julkisen tiedon pitäisi Kososen mielestä olla lähtökohtaisesti avointa, ja suljettua vain erityisestä syystä. Se voi vaatia lakimuutoksiakin, jotta julkisuuslaki toteutuisi tarkoituksensa mukaisesti.
Suomessa pitäisi kuitenkin hakea edelleen lisää tehoa uudesta tekniikasta tuottavuuden parantamiseksi. Vielä vanhat työskentelytavat vallitsevat.
Yhtenä esimerkkinä järkevästä kehityksestä Kosonen mainitsi palvelukeskusten hankkeen, jossa jokainen kunta ei rakenna omia järjestelmiään. “Palvelut ostetaan markkinoilta, saadaan mittakaavaetuja, saadaan palvelut yhdenmukaistettua. Tämä ei ole uutta liiketoimintaa sinänsä, vaan osallistumista tuottavuustalkoihin.”
Yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri on Kososen mielestä pohja sähköisille palveluille. Nykyisin kunnilla on satoja keskenään yhteensopimattomia järjestelmiä, jokaisella oman valintansa mukaan.
Mikko Kosonen puhe ja muut Viestintäfoorumin esitykset ovat katsottavissa ja luettavissa LVM:n sivuilla.
