Sonera lupaa 100 megaa 800 000 kotiin
Valokuitua viedään kerrostaloihin kaupungeissa ja tiheästi asutuissa lähiöissä. Paikoin yhteys voidaan viedä myös isoon rivitaloyhtiöön.
Teliasoneraa on arvosteltu siitä, ettei operaattori panosta Suomeen. Yhtiön johto on vakuuttanut, ettei näin ole. Tänään Teliasonera kertoi, että 100 Mbit/s -laajakaistan saatavuus suunnilleen tuplataan vuoden 2011 loppuun mennessä.
Teliasoneran valokuitu- ja kaapeli-tv-verkkojen kautta 100 megabitin laajakaista on jo yli 400 000 kotitalouden saatavilla.
Juha-Pekka Weckström sanoi, että Suomi on Teliasoneran toiseksi tärkein markkina Pohjoismaissa Ruotsin jälkeen. Teleyhtiö lupaa investoida nopeaan lajakaistaan lähes tuplasti aiempaa enemmän.
Teleyhtiön uusi Suomen maajohtaja Juha-Pekka Weckström kertoi, että suunnitelma on laajentaa saatavuus 800 000 talouteen parissa vuodessa. Valtaosa tästä toteutetaan valokuidulla, mutta reilut 130 000 kotitaloutta tavoitetaan kaapeli-tv-verkon kautta.
Hanke tarkoittaa sitä. että verkot tuodaan taloyhtiöihin ja kotitalouksien saataville. Kuluttajat päättävät lopulta, haluavatko liittyä nopeaan valokuituun. Tähän asti on liittynyt joka neljäs, jonka ulottuville nopea yhteys on tuotu.
Teliasoneran 100 megabitin yhteys maksaa noin kuluttajalle noin 43 euroa kuukaudessa. Weckström ei luvannut hinnan radikaalisti laskevan. "Hinta riippuu kilpailutilanteesta. Se voi laskea, jos kilpailijat tekevät tiukkoja tarjouksia. En kuitenkaan usko voimakkaaseen hinnanlaskuun. Paikoin on jopa paineita korottaa hintoja", kertoi Weckström tiedotustilaisuudessa torstaina.
Teliasonera rakentaa nopeaa valokuitua kaupungeissa ja niiden läheisyydessä lähiöissä, joissa on tiheää kerrostalo- ja rivitaloasutusta.
Televisio- ja videopalvelut edellä
Miksi kuluttaja sitten maksaisi jopa 100 megabitin nimellisnopeudesta? Sonerassa uskotaan, että televisio siirtyy eri muodoissaan entistä enemmän nettiin, ja videoiden siirtomäärät kasvavat muutenkin. Esimerkiksi netti-tv-palvelu Youtuben uudet 720p- ja 1080p-erottelukyvyn teräväpiirtovideot vaativat aiempaa enemmän kaistaa.
Teliasonera käyttää valokuituverkkoa myös kaapeli-tv-palveluiden tuomiseksi uusiin kotitalouksiin. "Jopa 100 maksu-tv-kanavaa, iso vuokraelokuvien valikoima, teräväpiirtokuva ja tallennus verkossa", luetteli Weckström vuorovaikutteisen palvelun etuja. "Kaistaa tarvitaan, jotta voidaan tuoda kolme hd-tasoista kanavaa yhtäaikaisesti kolmeen huoneeseen", säesti viestintäjohtaja Ahti Martikainen.
Sonera aikoo julkistaa helmikuussa kilpailijan Elisan Viihde-paketille. Sen yksityiskohtia tai hintoja ei vielä kerrottu. 100 megabitin valokuidun lisäksi tätä vuorovaikutteista televisiota viedään miljoonaan kotitalouteen perinteisen kupariverkon kautta.
Enimmäisnopeus kupariverkossa toteutettavassa palvelussa on adsl2+-tekniikan mukainen 24 megabittiä sekunnissa, mutta hitaampikin riittää. Nimellisnopeus riippuu asiakkaan sijainnista suhteessa operaattorin paikallispisteeseen.
Kaapeli-tv-kanaville haastaja
Vuoden 2011 lopussa Teliasonera kaavailee siis myyvänsä "vuorovaikutteista televisiota" kaikkiaan lähes 1,8 miljoonaan kotiin, eli kahteen kolmesta Suomen kotitalouksista.
Weckström hehkutti, että kaapeli-tv-verkkoon tulee viimein kilpailua, kun tähän asti bisnes on ollut "paikallisten monopolien" käsissä. Pääkaupunkiseudulla se on yli 300 000 kotitaloutta verkottanut Sanoma Entertainmentin Welho. Weckström sanoi, että Sonera voi tuoda kaapeli-tv-palvelut jopa puolet halvemmalla.
"Vähintään olemme merkittävästi halvempi, ja palvelut ovat vähintään yhtä hyvät", julisti Weckström taloyhtiöille.
Valtion 100 megan tavoite epäilyttää
"Operaattoreiden kannattaisi punnertaa, jottei täytyisi mennä ikäviin keinoihin", sanoi Lindén esimerkiksi "tasausmaksuun" tai "laajakaistaveroon" viitaten.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) II-hallitus on asettanut tavoitteeksi, että 100 megabitin laajakaista tulee markkinavoimin 95 prosentin kotitalouksista ulottuville vuoteen 2015 mennessä.
Teliasoneran Weckström pitää tavoitetta "erittäin vaikeana". Hän sanoi, että 60–70 tai ehkä 80 prosenttiin päästään markkinaehtoisesti, eli enintään noin kahteen miljoonaan talouteen, mutta sen jälkeen tekee tiukkaa. "Kuitua halutaan vetää aivan totaaliseen periferiaan", taivasteli Weckström.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sanoi lokakuussa Tietokone-lehdelle, että jos nopea laajakaista ei etene markkinaehtoisesti, sitä voidaan rahoittaa laajakaistaverolla. Valtio ei aio omaa tukeaan kasvattaa kaavaillusta noin 66 miljoonasta eurosta.
"Eivät operaattorit ota rahaa tyhjästä. Tämä menisi hintoihin. Laajakaistan hintaerot kaupunkien ja haja-asutuksen välillä kasvaisivat edelleen", varoitti Weckström.
Nopea yhteys tulee taloyhtiöön gigabitin valokuidulla. Se voidaan jakaa asuntoihin datakaapeloinnilla, tai jos sellaista ei ole, vdsl2-tekniikalla. Näin vanhoissakin taloissa voidaan saada jopa 100 Mbit/s -yhteys kerrostalohuoneistoihin.








